Virheistä oppii

Sorry, no English version this time, too exhausting. In a nutshell: I made a huge mistake and solved the problem without ripping. 


Olin niin intensiivisesti keskittynyt nettiluentoihin, että en huomannut karkeaa virhettä eli mokaa (kuten luennoissa sanottiin) neuloessani Sagrantino Shawlin yhtä hexagonia (=kuusikulmaa). Mokan huomasin tietenkin vasta kun olin kyseisen hexagonin jo päätellyt. Olin innoissani poiminut yhden sivullisen liikaa silmukoita. Tuli kurttuinen hexagon, kun viereisen hexagonin sivuja oli otettu mukaan yksi sivu liikaa. (Piti poimia kahdelta sivulta, poimin siis kolmelta.)

Nuolten ossoittama sivu ei kuuluisi olla ihan
 näin muodokas...

..vaan ennemminkin tälläinen mallia lauta.

Mitä tekee neuvokas käsityönopeopiskelija? Ensin panikoi, hätääntyy ja harmistuu, mutta sitten tietty miettii kuumeisesti ratkaisua purkamisen välttämiseksi. Etenkin kun kyseessä on ikuisuusprojekti.  

Muistin yläasteen kässäopelta erään kikan. Neuloin tuolloin kirjoneulevillapaidan, josta tuli liian lyhyt. Silloin poimin helman joustinneuleen yläreunasta ja kirjoneuleosuuden ekalta riviltä silmukat (jätin yhden joustinneulekerroksen näiden väliin), katkaisin langan ja purkasin sen poimittujen silmukoiden väliin jäneen kerroksen, jotta joustinneule irtosi. Tämän jälkeen aloin neulomaan kirjoneuletta. 

Sopivaan kohtaan tullessani alaosa ja yläosa liitettiin yhteen silmukoimalla. Samaa kikkaa hyväksikäytin siis tässä.

Eli poimin juuri neulotun hexagonin sen sivun silmukat, jotka oli neulottu viereisen hexagonin väärään sivuun. Viereisen hexagonin sivujen silmukoita ei tarvinnut poimia, koska niissähän on luomisreuna, eli ei siis tarvinnut pelätä niiden purkeutumista.

Puikon oikeassa reunassa ensimmäisen silmukan
alla katkaistun langan toinen pää, ei oikein näy kuvassa.

Silmukoiden poimimisen jälkeen katkaisin varovasti juuri neulotun hexagonin langan poimittujen silmukoiden viereisestä silmukasta ja varoin ettei langanpää lähde purkeentumaan toiseen suuntaan. Sitä vastoin lähdin purkamaan juuri sitä langanpäätä, jolla oli neulottu poimittujen silmukoiden edellinen kerros (eli hexagonin ensimmäinen kerros). Varovasti neulan kanssa purin, jos vaikka en olisi onnistunutkaan poimimaan kaikkia silmukoita.

Oikean puolimmainen reuna on se ylimääräinen sivu, johon hexagon oli neulottu.

Kun sivu oli purettu, vapautui viereisen hexagonin se ”ylimääräinen” sivu. Poimitut silmukat neuloin puretulla langanpätkällä, jotta sain hexagoniin yhden sileän kerroksen. Tämän jälkeen otin kerästä langanpään ja päättelin sillä neuloen silmukat. Päättelyreunasta tuli paksumpi ja erilainen kuin luomisreunasta, mutta se ei haittaa, koska kyseinen sivu tuli poimittua seuraavaan hexagoniin. Enkä usko, että muutoinkaan sitä kukaan niin tarkasti olisi katsonut.

Sen hexagonista katkaistun langan toisen langanpään päättelin. Varuiksi vielä ompelin silmukkaa, josta langanpää tuli, jotta se ei vahingossakaan purkeentuisi käytössä.

Vasemmalla äsken poimittu, purettu ja  uudelleen neulottu ja päätelty sivu,
oikealla se "ylimääräinen" joka alunperin vahingossa poimittiin ja neulottiin.

Olin aika tyytyväinen, säästin meinaa tässäkin muutaman tunnin ja kyyneleen ja harmin. Että ihan vinkkinä, jos vaikka neulot liian lyhyen jotain; poimi reunan silmukat ja neulo toiseen suuntaan –jos kyseessä ei siis ole kirjo- tms neule.  Jos ei ole mahdollista kuvion vuoksi neuloa toiseen suuntaan, neulo jatkokappale ja silmukoi se sopivassa kohdassa työhön. 
Hitsi miten kätevää, kiitti yläasteen kässänmaikka! Ja nyt ei kyllä taivu ulkomaan kielelle.