lauantai 4. joulukuuta 2010

Pieniä valonpilkahduksia :)


No tulipahan yön tunteina askarreltua. Vaikka homma meinas töksähtääkin heti alkumetreille. Ehkä askartelu ei vaan oo sen mun juttu, inhoan kaikkea silppua ja sotkua, jota siitä syntyy. Tai ei varmaan muilla synny :) Itse jos olen pelkästään esim. liiman lähettyvillä, niin eikös kohta ole liimattuna kyllä kaikki muu epäoleellinen, ja se oleellinen on pilalla/liimattuna omiin käsiin. Siksi mä pidänkin niin paljon kakspuoleisista tarroista ja stanssatuista jutuista, kun se niiden kanssa on vaan niin paljon kätevämpää...


I was doing some "paper work" last night. I have enver done anything with decoupage, so I reeeally wanted to try it yesterday evening. I thought it would take only a couple of hours, and be very simple technique, hah-hah... My point was to show my boyfriend how to do those little Christmas lights  out of paper string. We want a big lamp in to our livingroom, so I practiced with these little ones.  
Well, of course he wasn't looking and asked at some point: "Are you still pissed off?" "Why would I be pisssssed off? I'm not!" Well, let's just say that this kind of craft isn't actually my thing, I hate all the mess, which I can cause.  E.g. I'm very good at gluing my fingers together etc. 

I finished working after two-three hours. I had some decoupage left, so I covered a shoe box with a Wollmeise paper bag and some lace.


No joo, mutta siis ajattelin tässä perjantain iltatunteina tehdä "nopeasti" pari narupalloa decoupage-lakalla, jota ostin kässämessuilta. Tai ennemminkin näyttää miehelle, että miten tehdään narulamppu (itsekään sitä koskaan kokeilematta...), jos sekin vaikka innostuis. Idean näihin lamppuihin sain siis messuilta, täältä
Ensin metsästettiin narua (koska se oli pakko saada just NYT se lamppu), jota ei siis löytynyt. Sitten metsästettiin oikean kokoisia ilmapalloja, koska ajattelin tehdä jo valmiiksi olemassa olevasta mustasta narusta pikkulamppuja. Vesi-ilmapallot sentäs löyty. Ja eikun hihat heilumaan.



Puhkaistu ilmapallo.

Ei se ollutkaan ihan niin nopeaa ja helppoa ja siistiä, kuin kuvittelin. Kädet ja vaatteet aivan liimassa ensimmäisen pallon ekan narunkiepautuksen jälkeen. (Luulen, että päiväkotilaisetkin onnistuis tässä paremmin.) Tietenkään en voinut luovuttaa, vaan sinnikkäästi jatkoin. Miestä ei tietenkään näkynyt mailla eikä halmeilla. Jossain välissä se kyllä huikkas, että vieläkö mä kiukuttelen... Ai mitennii kiukuttelen?! Enkä kiukuttele! Sisulla tein kaikki aiotut 15 palloa, jee! Ja aikaa meni "vaan" kaks-kolme tuntia, jee. Narua jäi vielä yli, että mies voi sitten tehdä loput ;) Mutta loppujen lopuks olen tosi tyytyväinen, vaikka ne eivät ole ihan pyöreitä tai samankokoisia.
Vielä pitäis narua hankkia siihen kattovaloon. Sitä saa sitten ainakin täältä.


Puu on maalattu oksa muutaman vuoden takaa ja toimittanut meillä joulukuusen virkaa jouluisin. Muutoin se on meidän talvipuu. Tuoli on myöskin itsemaalattu.

We have painted the tree few years ago and it's our Christmas tree at Christmas time and otherwise it's our winter tree. We have painted the chair as well.



























 Ja koska purkista valutettua lakkaa jäi vielä, enkä viitsinyt sitä enää purkkiin sohia takaisin (ai miks?), niin pitihän siitä vielä jotain... Kenkälaatikoita löytyy huushollista vaikka kuinka, edellisen työn peruja, ja yksi Wollmeiselta saatu paperipussi pyöri jaloissa, niin äkkiäkös (heh-heh) sillä kenkälaatikkon päällystää.


 Pitsinaru vielä kaupan päällisiks, ni á vot! Kyl o hieno! Tässä voiskin sitten säilytellä vaikka sukka- ja pyöröpuikkoja tai jotai. Käyttöä varmaan löytyy.












Kellohan oli sitten niin paljon, etten edes muista milloin viimeeksi ois noin myöhään tullut valvottua... Samalla intensiteetillä jos keskittyis vaikka siihen opiskeluun. Valoa tosin pilkottaa silläkin saralla: kohta saa ihan luvan kanssa tehdä ihan muuta kuin opiskella, ilman huonoa omaatuntoa! Alkaa nimittäin kauan odotettu ja erittäin ansaittu LOMA. Mitä nyt muutama työpäivä vähän häiritsee, mutta sekin tuntuu lomalta. Jos sitten tuon kuukauden aikana sais muutaman kauan aiotun sekä tekeillä olleen neuleprojektin tehtyä. Ja viimisen koulupäivän jälkeen kyllä ansaitusti marssin Lankatalo Priimaan ja törsään surutta mun synttärilahjaks saadun lahjakortin -ja toivottavasti en hirveesti yli sen. Se on ainakin varma, että aion lomalla neuloa niin paljon, että korvista tursuu ulos. Fysioterapeuttikin kiittää :)


A couple of days and then my  well earned holiday will start! I'm going to knit like a crazy and rest :) 

4 kommenttia:

Neferi kirjoitti...

Heehheeh, kylläpä oli tutun kuuloista askartelua :D.

Meilläkin mies lähtee autotalliin tai muuten ulos, kun aloitan "askartelun"....:)

Hieno vaihtoehto joulukuuselle..

Heidi kirjoitti...

Kiitos, joulukuusi on miehen keksintö. Ollaan aika toivottomia (eli siis vaan ei ikinä "ehditä")siivouksen suhteen, niin voin arvata mitä se oikean kuusen pitäminen olis... Ja se varmaan pysyis täällä seuraavaan jouluun, nimim. sukset ympäri vuoden parvekkeella, vaikka varasto suoraan alakerrassa... :)

Mies on meillä se sisustussuunnittelija, eikä mulla mitään sitä vastaan olekaan. Kyselen aina sitten varovasti omista ideoista, tosin olen oppinut tässä yhteiselossa hieman hillitympään suuntaan ja ideatkin saa enemmän vihreää valoa :)

Saara kirjoitti...

Kivoja! :) Teitkö nuo pallot siis paperinarusta vai ihan jostain langasta?

Minullakin oli hyvänä ideana tehdä tällaisia palloja valkeasta/hopeisesta paperinarusta. Luulin työhön ryhtyessäni pallojen valmistuvan helposti ja ripeästi. Ei ollu helppoa ei! Naru ei millään tahtonut pysyä pallon pinnassa, vaan viritelmäni purkautuivat jatkuvasti.. Missähän meni pieleen?

Itse käytin liimana vedellä jatkettua erikeeperiä.. Toimiskohan tuo decoupage paremmin?

Nyt on yks pallo - hieman soikea sellainen. Saa nähdä, saako projekti koskaan jatkoa.. ;D

Heidi kirjoitti...

Hei ja tervetuloa lukijaksi :)

Joo, paperinarusta siis tein ja itsellä oli kyllä samanlaisia ongelmia alussa. Sitten pyysin poikaystävää puhaltamaan löysemmät pallot (omat keuhkothan ei tähän puhaltamiseen pystyneet) ja laitoin narun aika tiukalle pallon ympärille ja kiepautin pari kierrosta samaan kohtaan, jotta pää ei lähtisi luisumaan. Pidin myös sormea siinä pään kohdalla.

Kun ilmapallo oli löysä, pystyi sitä muotoilemaan pyöreämmäksi. Puhkaisin ilmapallot, kun naru oli joistakin kohdin vielä aavistuksen kosteaa, näin pystyin vielä muotoilemaan palloja.

Itse mietin, että onko tässä taas hyväuskoista huijattu ja laitettu liimaa ja vettä purkkiin ja lätkästy decoupage -kyltti kylkeen. En kyllä tiedä. Toisaalta noita decoupage -lakkoja on eri materiaaleille, kuten jos esim. tekstiiliin haluaa jotain paperikuvaa tms. Toi lakka oli lähes erikeepperin jäykkyyttä, ja opiskleijabudjetilla kun elän, niin sitäkin vähän jatkoin vedellä, mutta siis vähän. Erikeepperiä ja vettä olen joskus nuoruudessa käyttänyt paperiaskarteluun, ja se oli todella paljon löysempää. Ehkä se toimisi, jos laittaisi siis ihan vähän sitä vettä.

Huh, tulipa pitkä sepustus :)