Free time

... minulla ei todellakaan ole. Jotenkin käsitin, että tänä keväänä lukujärjestyksen näyttäessä tyhjää olisi vapaampaa ja helpompaa. Viime vuonnahan tekemistä riitti niin, että kunnon unia tuli harvemmin nukuttua ja siltikään en saanut töitä määräaikoihin mennessä valmiiksi. Tänä vuonna sitä onkin sen varjolla suonut itselleen lepopäiviä, joita tässä sitten on riittänyt :) Eli oikeastaan en voi syyttää kuin itseäni, kun hommat alkavat kasaantua niskaan. Jotenkin en osaa toimia stressittömänä, tekemiseni vaatii aina pienimuotoisen viime hetken paniikin.

...I really don't have. I thought that because I don't have any classes on my schedule, this spring would be much easier than a year ago. Last year I had so much to do that I didn't have much time to sleep and I still didn't get all done by dead lines. So I have given some day offs for myself, and there surely have had some :) I can blame only myself that I have so much to do. But somehow I can't do anything when I'm stressless, all that I do need a bit pressure.

Että tässä olisi nyt muutaman kymmenen sivun verran erinäisiä tekstejä kirjotettavana, plus tietenkin niihin ensin luetut kirjat. Ja aikaahan on kuukausi. Unohtamatta sitä, että eräs teksti on vaatimattomasti kandidaatin tutkielman tutkintasuunnitelma, joka on hyvin jäänyt takavasemmalle, vaikka uhosin että se tulee viemään kaiken aikani... Mikäs kiire tässä, valmiissa maailmassa :)

So I have a few ten pages different texts to write, not to mention the reading before those writings and I have a month to do those all. One of those writings is nothing bigger than bachelor's degree. Or first ten pages of it. No hurry what so ever :)  

Onneksi vastapainoksi on yksi tekemisen kurssi, vapaa-ajan asu. Suunnitelmissani on haaremihaalari ja huppari. Pääsin eilen vihdoinkin ompelemaan ja sain ihan mielettömät kiksit. Haalarista sain alaosan osaksi ommeltua, yläosa siihen hakee vielä vähän muotoaan. Hupparinkin kursin kokoon (resorit puuttuu), hihat ja huppu ovat vielä vähän hakusessa. Teenkö pussihihat vai ihan tavalliset? Pussihihat kokonaan vai pussit vain rannekkeisiin? Iso vai pieni huppu? Vai suora pitkä kaulus, jonka saa nostettua pään päälle hupuksi? Liikaa kysymyksiä, jotka eivät kyllä jätä rauhaan hetkeksikään. Voisin vain keskittyä tähän, mutta valitettavasti kirjoitelmia on valmistuttava. Ehkä tämä antaa sopivasti vastapainoa, jos vain malttaa pitää ompelun sopivasti kurissa.

Luckily I have a one course, where we have to sew leisure costume. I planned to make a harempants overall and a hoodie. Finally I could do some sewing yesterday and I got huge vibes. I sew the pants, I haven't finished designing the top for them. I tacked the hoodie (not the ribbings), but I haven't figured out yet which kind of hood and sleeves I would make. Are the sleeves regular or baggy? Are the whole sleeves baggy or only the ends? Big or small hood? Or should I make a long straight collar, which I can put over my head as a hood? Too many questions, which I'm thinking all the time. I could concentrate to make only these clothes, but unfortunately I really have to finish some writings. Maybe this project will help to keep the balance, only if I can be not to sewing all the time. 

Mutta, tässä siis kuvia hupparin raakileesta. Olen tuotokseen e-r-i-t-t-ä-i-n tyytyväinen. Vaikka keskeneräisiä töitähän ei saisi näyttää... Tai oikeastaan niitähän ei saa arvostella :) Joten unohtakaa tuo ompelujälki, tämä on siis kursittu kokoon. Ja kuvat ovat avokin ottamia tyyliin kunhan-objektiivi-on-suurin-piirtein-sinne-päin...

Anyway, here are some photos of my hoodie. I'm sooo satisfied for the result. Although you shouldn't show the unfinished object... Or actually you can't criticism them :) So forget about my stitches, I remind that this is tacked together. All the photos are taken by my boyfriend like just-the-lens-points-that-direction-somehow.

Nuppineuloin kiinnitetyt lärpäkkeet edustavat taskuja, jotka teen. Taskunsuihin tulee luonnonvalkoinen resori. Siis en tee päällitaskuja, vaan leikkaan noista kankaista pois ja teen sisätaskut.

Those half round fabric pieces represents pockets, which I'm going to make with natural white ribbing.  I mean that I'm going to cut some fabric off and make inner pockets. 

Vetoketju kiertää taakse. Meinasin, että se olisi mennyt sivuun asti, mutta ostinpa liian vähän ketjua. Mutta ehkä tuo on parempi, niin ei paina istuttaessa. Ja koska tähän tulee resori, ei sitä saisi alas asti kuitenkaan auki. 

Eipä jää helma lepattamaan.

The zipper goes around to the back. I thought that it would have reached the side, but I didn't bought enough the zipper. Maybe it's better this way, so that it is more comfortable to sit. And because there's going to be ribbing too, I hadn't been able to unzip all the way down anyway.  

Ketjun saa siis ylhäältä asti auki.
Tässä kun en ole päitä vielä ommellut,
niin en voi avata ylhäältä asti, sillä vedin tippuisi.

So I can open the zip from the top. Now I couldn't open it, because the ends aren't sewed yet, so the zipper pull would slide off.

Viipaleita Wedgistä.

Viipale viipaleelta nämäkin sukat valmistuvat. Olen siis ensimmäisen saanut valmiiksi ja olen neulonut sitä, öööö... kauan. Ehkä malli (R) on liian yksinkertainen ja tylsä (sori Cookie A.), vaikka noissa lyhennetyissä kerroksissa pitää olla sen verran skarppina, että niitä tarvitsee laskea. Eräänkin viipaleen purkaneena, kun en merkinnyt muistiin missä kohtaa keskeytin neulomisen... 

Wedge by wedge I knit these socks. I have finished the first sock and I have knitted it for... a long time. Maybe the pattern is too simple and boring (sorry Cookie A), although you really have to concentrate when you knit short rows, because you have to count them. I can say this after ripping some, because I hadn't marked the spot before a pause. 

Mielessäni oli tiikeriraidoitus näitä alkaessa neulomaan. En tiedä mikä ihme ajatushäiriö siinä sitten tuli, niin neuloin ensin oranssit ainaoikein -osuudet (raidat) ja mustat sileät osuudet (pohjaväri). Kun ensimmäisen varren sain viittä vaille valmiiksi (kerran siitä jo pätkän purkaneena)  hoksasin, että miksi se näytti niin oudolta. Tiikerin raidathan ovat mustat oranssilla pohjalla! Asia piti vielä tarkistaa googlettamalla :D  Päädyin siis purkuun, koska en pystynyt elämään asian kanssa, minä kun nimenomaan halusin näistä tiikeriraidat.  Ei kirpaissut kuitenkaan ihan niin paljon, kun mietin muita neulojia, jotka ovat purkaneet suurempiakin töitä (kuten Kottby Sylvin. En vieläkään ymmärrä, että miten hän pystyi siihen!).

I had tiger stripes on my mind when I started to knit these. I don't know what kind of aberration I had, but first I knitted orange short rows (stripes) and gray stockinette stitches (a background color). When the first leg was almost knitted (had already did some ripping) I realized why that looked so weird. The stripes of tiger are black on an orange background! Of course I still had to check this by googling :D So I had no other choice than unravel, because I was so obsessed about tiger stripes. Well, it wasn't so hard, because I thought other knitters who had ripped bigger things than this (like Kottby ripped Sylvi. I still can't understand how she could done that!)

No, toista sukkaa sitten putkeen vaan. Tämä eka kun on valmis niin nyt kyllä himottaa saada toinen äkkiä valmiiksi. Värit on niin intensiiviset. Wollmeisea. Ja äkkiä pitää saada myös kurssityönä toteutettava vapaa-ajan asu valmiiksi, keksin siihen tosi loistavan idean. Jos se vaan toimii... Harmi kun muut opiskeltavat asiat nyt vähän häiritsee.

So, now I have only one sock to knit. After finishing this first one I relly got motivation to get the other one done. The colors are so intensive. Wollmeise. And I really want to start to sew my course work, a leisure suit, I got a brilliant idea for that. Only if it works... Unluckily I have some other studies to do first.

Näistä sukista sain idean ihan oikeasti kirjoneuleena neulottuihin tikkeriraitaisiin sukkiin. Tai varmaan joku on jo sellaiset tehnyt. Vielä kun ehtisi idean toteuttaa tuotokseksi asti. No, onneksi tuota lunta tuli lisää, niin onpahan taas mielekästä neuloa...

These socks gave me an idea about real tiger stripe -socks with a real colorwork. Or somebody has probably already knit those. Anyway, if I only had time to make my idea come in true. Luckily we got some more snow, it's more interesting to knit.

Wollmeisesta sen verran, että tämä on ensikosketukseni kyseiseen lankaan. Ei se tunnu ollenkaan villalangalta, ennemminkin puuvillalta. Ainut mikä minua häiritsee on se, että kierteisyys ei aina tahdo pysyä ja silmukoita tulee joskus neulottua langan läpi. Mutta on se silti ihanaa lankaa :)


A word about Wollmeise. This is a totally new yarn for me, I haven't knitted it before. It feels more like cotton yarn, not wool. Only thing, which bothers me is that the ply isn't so tight and you can easily knit some stitches trough the yarn. But still, it's so lovely and comfortable yarn :)

Tunnustelua

Oi että, sain ensimmäisen tunnustukseni ihanan  k o t t b y -blogin pitäjältä ja olen ihan täpinöissäni! Minulle. Tunnustus. Uskomatonta. Kiitos oikein paljon Kottby! 

Tässä vähän tietoa tunnustuksesta: The Gorgeous Blogger -palkinto on suunnattu kaikille upeille bloggaajille. Jokainen vastaa viiteen blogiinsa liittyvään kysymykseen ja jakaa tämän palkinnon viidelle, jotka hänen mielestään sen ansaitsevat. Eli: 

1. Milloin aloitit blogisi?

Ei tästä ole pitkä aika, lähes päivälleen neljä kuukautta sitten eräänä marraskuisena sunnuntaina.

2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Blogini käsittelee kaikkea mitä käsilläni teen, mutta pääpaino on selkeästi neulomisella ja sen jälkeen ompelemisella. Nämä ovatkin kaksi minulle rakkainta käsityötekniikkaa, olleet pikkutytöstä saakka. Silloin tällöin sitä voi poiketa sivupolulta miettimään syntyjä syviä :)

3. Mikä seikka tekee blogistasi erikoisen verrattuna muihin?

Hmmm, jaa. Käsityönopettajaksi opiskelevana näkökulmani voi olla hieman erilainen kuin muilla ja sen vuoksi olen joskus myös kriittisempi joitakin asioita kohtaan. Puhumattakaan itseäni kohtaan. Itsearviointia ja -tutkiskelua on tullut tässä opiskelujen ohessa harrastettua niin paljon, että sitä tuppaa nykyään analysoimaan aivan kaiken.  Etenkin omia käsitöitään. Voisiko itsearvioinnista ja kriittisyydestä joskus päästä eroon ja irrottautua, elää vain hetkessä ja olla tyytyväinen aikaansaannokseensa? 

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Blogin aloittamista mietin vuoden päivät. Minulla oli ollut neulomisessa  muutaman vuoden tauko, koska olin töissä ompelijana enkä enää työpäivän jälkeen jaksanut tehdä mitään omaa. Kunnes sitten meillä alkoi neulonta ja virkkaus -kurssi, jonka myötä innostuin uudestaan neulomisesta. Jotenkin löysin tieni Ravelryyn ja sitä kautta minulle aukesi aivan uusi, uskomaton maailma, josta en ollut tiennyt mitään. Että sukkiakin neulottiin kärjestä aloittaen! Ja Ravelryn myötä kuvaan astuivat tietenkin blogit.  Vietin tuntikausia eri sivuilla surffailen, opiskelujen hieman jääden vähemmälle siitä syystä. 

Viime keväänä kuitenkin opiskelut veivät aivan kaiken aikani, hyvä että ehdin edes nukkumaan. Ja nukkuessanikin aivoni tekivät töitä.  Vuorokausien tunnit yksinkertaisesti loppuivat kesken. Näin vuoden jälkeen sitä miettii, että miten se oli edes mahdollista? Pingottiko sitä liikaa? Ehkä. Virheisiin ei ollut varaa, mutta eihän sitä täydellistä työtä ole koskaan mahdollista tehdä, joten siksi varmaan aikataulutkin alkoivat paukkua ja silmäpussit kasvaa. Silloin en käynyt edes töissä. Jos olisin ollut fiksumpi, en olisi ottanut asioita niin vakavasti, olisin höllännyt vähän. Toisaalta sen ansiosta osaan nyt olla stressaamatta ja ottaa rennommin, minulla on onneksi muutakin elämää eikä maailma kaadu siihen, jos en asioita saakaan ensimmäiseen deadlineen mennessä valmiiksi.

Takaisin asiaan: blogin puuttuessa laitoin aluksi kuvia facebookkiini valmiista töistäni, mutta prosessikuvausta niistä ei tietenkään tullut tehtyä. Viime syksynä opiskelujen taas alettua aloin miettimään blogiasiaa vakavissani uudestaan.  Jossain vaiheessa sitten pinnani paloi, kun tuntui että minulla kaikki asiat olivat levällään eri paikoissa; omat vapaa-ajan työt tuolla, kurssityöt siellä, opiskelut täällä... Ja tietokoneen pamahtaessa rikki, kaikki tiedostoni häviäisivät. Joten ajattelin tämän paikaksi, jossa kaikki olisi dokumentoituna yhteen paikkaan, eikä olisi väliä vaikka konekin hajoaisi. Tarkoitukseni oli/on pitää eräänlaista prosessipäiväkirjaa, täältä on sitten helppo noukkia asioita portfolioihinkin tarpeen vaatiessa. Plus että täällä säilyy tieto esim. siitä mitä lankaa ja puikkoa olen milloinkin käyttänyt ja mikä on ollut neuleen tiheys, mitä muutoksia olen malleihin tehnyt jne. 

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Hmm, en tiedä. En ehkä mitään. Tai sitten kaiken. Blogi voi olla ehkä hieman rauhaton taustansa ansiosta, mutta toisaalta se on minun näköiseni. Sisko kertoi, että heidän koneellaan Explorer ei suostunut näyttämään tekstien alla olevaa pohjaa, vaan heillä näkyi raitapohja. Se tietysti harmittaa, jos muillakin on sama ongelma. Tosin se on ratkaistavissa vaihtamalla selainta. 

Lisäksi sain palautetta englanninkielisen tekstin huonosta luettavuudesta, kun tekstiväri oli niin vaalea, että sitä oli vaikea lukea. Joten muutin sen siniseksi. Eli palautetta saa aina antaa, tietenkin haluan että blogini on lukijaystävällinen :) Mikään ei ole kiveen hakattua, tämä on tällä hetkellä minun tyyliini ja silmääni sopiva ulkoasu, mutta en usko, että jaksan sitä maailman tappiin asti katsella. Erään viisaan opettajan sanoin: "Kun jokin ärsyttää, sitä alkaa miettimään miksi se ärsyttää ja sen jälkeen asiaan alkaa hakemaan muutosta."

Tunnustuksen voisin jakaa kaikille lukemilleni blogeille, mutta  annan sen seuraavin perusteluin heille:

PUIKKO HUKASSA -blogin Anniinalle; tämä on ensimmäinen blogi, jota ryhdyin lukemaan ja hänellä on aivan ihania juttuja, mm. maatuskanappeja ja lakunauhoja.

Napit puuttuu. -blogin Tiinalle; ihania neuleita! Aikaansaava neitokainen.

Villalankasarvikuono-blogin Judiunille; jaksaa tehdä kaikenlaisia kokeiluja, prosessikuvauksia ja itsearviointia :)  

Kiertoidea-blogin Lealle: surffailee blogien ihmeellisesä maailmassa ja kerää hyviä kierrätys- ja tuunausvinkkejä yhteen ja samaan osoitteseen. Tekee myös itse. Minun tavoin hiljalleen aloittanut blogin pitämistä.

Puikkohippasilla-blogin Ulmalle, neuleiden lisäksi ompeluksia ja  koska hän on myös uusia bloginpitäjiä :)

Pitipähän vielä kirjoittaa eräästä keskeneräisestä työtä, mutta taidanpa nyt siirtyä niiden opiskelujen pariin, jotka tänä keväänä ovat jääneet hieman vähemmälle viimekeväisen rutistuksen vielä painaessa takaraivossa... 

Rock 'n' Roll

Tämä lanka oli reilun vuoden marinoitunut ja odottanut sopivaa projektia. Kunnes sen eräänä iltana keksin. Olin juuri neulonut ystävälleni synttärilahjaksi kynsikkäät ja halusin ehdottomasti itselleni samanlaiset juuri tästä langasta.


This yarn had marinated and waited for a perfect project over a year until I knew one evening what to make out of this. I had just knitted fingerless mittens for a friend as a birthdaypresent so I wanted the same fingerless for myself out of this yarn.

Ohje: Ann Budd, Fingerless Mitts in a book Weekend Knitting

Lanka: Northern Lights Fiber Co. Handspun Yarn

Värit: Night Blood

Menekki: 20 g

Tiheys:15 s, 32 krs

Puikot: 5,5 mm bambu

Koko: S(/M)

Projekti ei kuitenkaan vaatinut kovinkaan suurta osuutta kyseisestä langasta, joten pystyin tekeään muutakin. Halusin ehdottomasti jonkinlaisen huivin. Ensin mietin Baktusta, mutta hylkäsin ajatuksen, kun en ollut varma mihin lanka riittäisi. Sitten aloitin neulomaan reikähuivia, mutta muutaman kerroksen jälkeen päädyin purkamaan ja virkkaamaan samanlaisen kaksinkertaisesta langasta. Totesin lankaa kuluvan paljon, joten purin ja virkkasin yksinkertaisesta langasta. No sekään ei näyttänyt hyvältä. Päädyin lopulta neulomaan, koska kynsikkäiden pinta oli ainaoikeinneuleena niin ihana. 


The fingerless didn't required the whole skein, so I had 50 grams left. I definitely wanted to have some kind of scarf. First I was thinking about Baktus, but came in second thoughts, becuase I wasn't sure if I had yarn enough. Then I started to knit some basic scarf with eyeholes, but after few rows I ripped it and ended up to crocheting the similar one with two-ply yarn. Well that required so much yarn that I ripped again and crocheted the same with only one-ply yarn. It didn't look good so I ripped again. The garter stitches on the fingerless looked so beautiful that I wanted to have same kind of surface on my scarf so I finally ended up with knitting.

Ohje: Oma
Menekki: 50 g
Tiheys: 10 s ja 10 krs
Puikot: 12 mm
Koko: 24 x 162 cm

Vihdoin ja viimein ties kuinka monen yrityksen jälkeen löysin juuri sen puikkokoon, jolla sain haluamaani jälkeä. Eli kahdellatoista ainaoikeaa. Sopivan ilmavaa. Koska silmä on tottunut katukuvassa noihin tuubeihin, halusin tästä sellaisen. Loin 24 silmukkaa ja  neuloin ainaoikeaa niin kauan kunnes lankaa riitti ja lopuksi silmukoin päädyt yhteen. Jos tuubin haluaa tiiviisti kaulan ympärille, saa sen kiedottua kolme kertaa, löysempänä kaksi kertaa kiedottu on juuri sopiva.


After zillion experiments I found the perfect needle size, which was 12 mm. Now the scarf looked just like I had imagined it, perfectly airy. Because I have seen tubes everyone I wanted to have one too. I knitted garter stitches up to whole yarn was used, the last row is made with kitchener stitches. If I want this tube to be tight around the neck, I wrap it three times, two times is perfect for a bit looser look.

Näistä tuli aivan täydelliset ja tämä lanka on just eikä melkein minua! Rock -henkeä, hentoa kimalletta ja lisäksi lanka koostuu lempiväreistäni: turkoosista ja punaisesta. Kaiken lisäksi nämä ovat uskomattoman pehmeitä ja kevyitä! Ehdottomasti tulevat olemaan uudet lempiasusteeni. 

This set is so perfect and the yarn is so made to me. A bit of rock'n'roll, a sight of sparkles and it combines my favorite colors: red and turquoise. And above of all; these are so incredible soft and light! They definitely are my new favorite accessories. 

Kolmen kietaisupaidan kopla

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, kävin hiljattain kangasostoksilla. Samana päivänä oli ihan pakko päästä ompelemaan, joten tein siskontytölleni paidan (sisko osti kankaan). Ja koska sitä kaavojen ja kankaiden leikkuuta niin inhoan, niin samalla vauhdilla leikkasin kankaat kahteen muuhun paitaan.

As I wrote in my previous post, I recently shopped fabrics.  At the same day I really had to do some sewing, so I sewed a shirt for my niece (my sister bought the fabric). And as I hate cutting patterns and fabrics so much, I cut altogether three of them, because I had the mood.

Paidan malli on tämän vuoden helmikuun Suuri Käsityö -lehdestä. Sen verran täytyy kyllä tuota lehteä kritisoida, että siinä on aika paljon virheitä ja jotkut ompeluohjeet on kirjoitettu niin epäselvästi, että ne eivät vain aukene. Ja koska kuitenkin ammatiltani olen  ompelija, niin luulisi, että niiden pitäisi olla ihan päivänselvät. Mutta ei. Vaikka kuinka kääntelen ja vääntelen lehteä, niin ohjeista ei aina ota tolkkua. Tai sitten olen niin yksinkertaisesti ajatteleva, että tarvitsen todelliset rautalangasta vääntämällä -ohjeet :) Jotta en menettäisi hermoja, lopputuloksena päädyn useimmiten ompelemaan ihan omien mieltymysten ja käytänteiden mukaisesti.

The pattern of this shirt is in a Finnish craft magazine, Suuri Käsityö, 2/11. I didn't quite understood the instructions how to sew the shirt, even though my profession is a sewer. I think they aren't always written clear enough in that magazine, or then I just am so stupid :) To save my nerves I always sew on my own way. 

Paidan koko oli lehdessä 70 cm ja tähän siskontytön paitaan suurensin kaavaa "hieman" (n. 90 cm:ksi). En tajunnut kuitenkaan suurentaa hihoja, joten sovitettaessa huomasimme, että ne olivat vähän turhan tiukat habasta. Siispä tein tästä paidasta hihattoman. Tämä kangas on ihan uskomattoman ihana ja se on paljon parempi vaatteena kuin kankaana. 


The size of the pattern is 70 cm (abt 6 months?). For this shirt for my niece I enlarged the pattern (she's one year old). I didn't notice to enlarge sleeves so when we was fitting the shirt, we noticed that the sleeves were too tight for her. So I cut the sleeves off. This fabric is sooo cute and lovely, and the fabric is much better as a garment than it is as a fabric. 

         

Tämä paita on myös siskontyölle. Tämän paidan kankaat leikkasin siis samoilla kaavoilla kuin ensimmäisen paidan kankaat ja ennen sovittamista, joten ompelin hihojen alapuolelle lisäkappaleet, jotta hihaan saatiin väljyyttä. Lisäksi en ommellut kaikkia sivuja yhteen, vaan tein tästä nimenomaa kietaisupaidan. On sitten vähän helpompi isinkin pukea se tytön päälle :)  Toinen nauha on pidennetty kaksinkertaiseksi.

Tämän paidan kangas on peräisin Virosta, Karnaluksista. Kangas tuntuu todella pehmeältä ja silkkiseltä, vaikka puuvillaa onkin.


This shirt as well is for my niece. I had cut out the patterns of this fabric before the the fitting of the first shirt so I had to make under the sleeve an extra piece to give some room for the arm. I didn't sew all the sideseams together, but made an actual wrap shirt. So that will be a bit easier for the father to dress up the daughter :) The belt of the left side is two times longer. 
I have bought this fabric from Estonia, Karnaluks in Tallinn. The fabric feels so soft and silky, although it's only cotton.

Tämä paita on tehty ihan alkuperäisten kaavojen ja ohjeiden mukaan. Jos siis ymmärsin ohjeet oikein ;) Kangas on niitä edellisen postauksen kankaita. Näitä pallokankaita oli myynnissä monia erivärisiä sekä isoilla että pienillä palloilla. Täytynee tehdä jossain vaiheessa uusi retki hamekankaita varten...
Paidan annoin hyvälle ystävälle, joka saa vauvan tässä alkukesästä. 


This shirt is made exactly as the size of the pattern and sewn like it was in instructions. If I understood the instructions... ;) This was one of my fabrics, which I bought a week ago. There were so yummy colors of fabrics with these large or small dots. I guess I have to make a new trip there to buy some fabrics for skirts...
I gave this shirt to my dear friend, who will deliver a baby in a three months. 

Kangasta näihin paitoihin meni todella vähän, joten jämistä saa tehtyä vaikka housuja, hameita, liivimekkoja jne. Nämä olisivat olleet helppoja ja nopeita ommeltavia, jos oma perfektionismi ei olisi iskenyt ja jos ompelukone olisi suostunut yhteistyöhön. Erityisen suurta vaikeutta tuottivat päärmeiden alut ja paksut kohdat, kone kun tykkäs jäädä niihin junnaamaan. Vika tais kyllä olla käyttäjässä (ja hänen laiskuudessaan), koneen kun pitäisi ommella muovimattoakin... Mutta kaikenkaikkiaan tosi kiva ja yksinkertainen paitamalli lapselle.










After sewing these shirts, I have so much fabrics left that I can make out these lots of other things for children; like pants, shorts, skirts etc. These shirt would have been easy and quick to sew, if I had been so perfectionist and if my sewing machine had co-operated with me. I think that this time I have only myself to blame, I was too lazy... 

Kilokaupalla iloa

Tänä keväänä meidän yhtenä kurssitehtävänä on valmistaa urheilu/vapaa-ajan asu. Ideana siis tehdä housut ja hihallinen yläosa ja joustavaa materiaalia pitää käyttää jossakin vaatekappaleessa. Itse aion tehdä haalarin ja hupparin. Niiden muoto ei vielä ihan täysin ole selvillä, mutta eiköhän se tästä piakkoin selkene. Ainakin kaavoja pitäisi jo kuositella kovaa vauhtia... 

Ystävä vinkkas, että Hyvinkäällä on loistava kankaiden varastomyymälä, mistä saa on runsaasti trikoo- ja ulkoilukankaita. Teimme siis retken sinne ja voi sitä kankaiden määrää ja väriloistoa!

This spring I have to design and sew some sport/outdoor costume in one of my courses at the university. The idea is to fabricate some costume which includes pants and some shirt with sleeves. I'm going to sew some kind of overall and a sweater. I haven't finished designs yet, but I think it's going to be ready soon... At least I should be drawing patterns already... 

A friend of mine told that in a town nearby, Hyvinkää, is a warehouse store where you can buy all kind of tricot and outdoor fabrics. So we drove there and fabrics there surely were! And so colorful!

Ensin ajattelin turkoosia tai sähkönsinistä, mutta yllättäen ostinkin vihreää ja ruskeaa, värejä joita en käytä ollenkaan. Tosin on minulla muutama kirkas vihreä vaatekappale, joten eiköhän näillekin sitten käyttöä tule, jos työ vain onnistuu haluamallani tavalla. Onhan se hyvä vaihtaa väriäkin välillä, ettei elo käy liian tylsäksi :)

First I was meant to buy some turquoise/electric blue, but ended up with green and brown. Colors, which I never use. But I do have some bright green clothes so I think I will use my overall and sweater only if I succeed to make them as I have imagined them in my head.  And it's good to change color sometimes, so that life wouldn't be too boring :) 

Kaupassa oli myös todella ihania puuvillakankaita, joita olisi tehnyt mieli ostaa vaikka mitä. Etenkin lasten vaatteita ajatellen. Tuo pallokangas onkin tarkoitettu yhteen sellaiseen. Kyseisessä liikeessä tosin jokaista kangasta pitää ostaa metri (resoria 0,5 m), joten budjetti tulee nopeasti vastaan. Näille kankaille ainakin löytyy ihan riittävästi projekteja näin aluksi.

In the store there were cool cottonfabrics as well, especially for children's clothes. That dotfabric is of those. The "negative" side is, that you have to buy at least one meter (ripping 0,5 m) each fabric so the budget is pretty soon used. But I have use at least all of these fabrics for now.

Tuosta turkoosista resorista teinkin jo resorin siskontytön hameeseen. Hame on tehty omasta vanhasta topistani, josta leikkasin vain ylöosan pois ja ompelin tilalle resorin. Jälkikäteen ajatellen tuli mieleen, että resorin sisälle olisi voinut laittaa myös kuminauhan, mutta saahan sen sinne vielä ommeltua.

I sew already a ripping for my niece's skirt about that turquoise ripping. The fabric os the skirt is my old top. I just cut the top of the top off and sew the ripping instead. Afterwards I thought that I should have sew inside the ripping an elastic band, but that isn't a big thing to change.

Hame sovituksessa
Fitting the skirt

Lanka tuossa kangaspinon päällä on Kollage Yarnsin Riveting, jonka tilasin Titityyltä. Langalle on projekti jo valmiina mietittynä, jahka näiltä muilta projekteilta ehtii. Lanka on kierrätettyä lankaa, eli vanhoista farkuista tehtyä puuvillalankaa. Se tuoksuukin ihan farkuilta. Itse olen farkkujen suurkuluttaja, talvisin en muuta käytäkään. Minulla lojui paritkymmenet farkut odottaen kierrätykseen menoa, mutta en vain saanut niitä aikaiseksi viedä ja nyt minulla onkin niistä monta projektia mietittynä ja paria juttua olen jo aloittanut. Toinen on hieman haasteellisempi ja aikaa vievä, joten se on jäänyt vähän syrjään, odotan taas inspiraatiota. Ennen kesää se olisi tarkoitus kuitenkin saada valmiiksi...

The yarn on the top of the fabrics is Riveting from Kollage Yarns. I ordered it from Titityy. I have a project for that yarn, just after I have finished few of ongoing projects. The yarn is recycled cottonyarn and made out old jeans. It smells like jeans as well. I'm a huge fan of jeans, in wintertime I don't use any other pants.

I had about 20 jeans waiting for taking them to recycling for a couple of years, but I was too lazy to get rid of them. Now I have many projects in my mind about those and I have even started a couple of projects. One of them is a bit challenging and I haven't done it, just waiting for the new inspiration to come. I'm going to finish it before summer though...