Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjonta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kirjonta. Näytä kaikki tekstit

keskiviikko 2. lokakuuta 2013

Ei mainoksia, kiitos


Olen laiska viemään lehtiä lehtikeräykseen sekä altis tarjouksille. Siksi ovessani täytyy olla "ei mainoksia" -kyltti. Muuttaessani oli edellisen asukkaan raapustus jäänyt oveen, jota en ole viitsinyt vaihtaa. Viime keväällä ostin Karin Holmbergin kirjontakirjan Kirjo ja korista pientä ja suurta (ihana kirja muutes). Siinä oli ristipistoilla kirjailtu kyseinen kyltti, ja siitä se idea sitten lähti. 

I'm not so keen to take the news- and advertisingpapers into the recycling and easily influenced to shop so I have to have" no advertisements" -sign on the door. After moving I hadn't yet changed the sign, which the previous occupant had left. Last spring I bought Karin Holmbergs embroiderybook Kirjo ja korista pientä ja suurta (word to word translation: Embroid and decorate something small and big) There was this doorsign embroidered with cross stitches. 

En löytänyt valkeaa ristipistokangasta mistään, joten valitsin sinisen ja punaisen väliltä sinisen. Ohjeessa oli kirjailtu pöllöt, mutta itse en halunnut (=jaksanut) niitä tehdä. Niinpä päädyin ottamaan kirjasta Kirjo punaista, valkoista, sinistä (Delage-Calvet, A., Sohier-Fournel, A., Brunet, M. & Ritz, F.) höyhenen kuvan, jonka kirjoin kahdella eri tavalla. 

In the pattern there were embroidered owls but I embroidered instead feathers, which pattern I look up the book Kirjo punaista , valkoista, sinistä (Cross stich and embroidery in red, white and blue, Delage-Calvet, A., Sohier-Fournel, A., Brunet, M. & Ritz, F.,).

Edellinen kyltti
The sign before



Minulla oli omasta lattiaprojektistani jäänyt valkoista MDF-mattolistaa, joista tein kehykset. Hirveän säädön jälkeen päädyin liimaamaan kuumaliimalla kehykset yhteen ja työn liimasin kehyksiin. Takapuolelle laitoin taustaksi pahvinpalan. Vähän tuli iso, mutta ei haittaa. Eikä osunut edes puoliväliin postiluukun suhteen, mutta onneksi sitä ei ole tuijottamassa koko aikaa. Hieno tuli, joskin on todellakin sen näköinen, että oma kärsivällisyys ei riitä noihin puukässähommiin. Mutta ei se mitään, naapurin mummo voisi muutoin varastaa tämän itselleen. 

I had also MDF-moulding which I used to do a frame. I used hot glue to glue them together. I also glued the fabric on to the frames and a piece of cardboard behind. It's a bit big, but that's okay. I'm very pleased, but it really looks like just like that that I don't have enough patience to craft using hard materials. But nevermind, probably now the old lady next door wouldn't steal it. 

torstai 18. huhtikuuta 2013

I *heart* Alabama Stitch


Ainedidaktisen kehittämisprojektin myötä tutustuin Alabama Stitchiin ja hurahdin siihen täysillä. Tekniikka tunnetaan myös nimellä Alabama Chanin. Mielessäni on monia erilaisia ideoita, joita haluaisin toteuttaa kyseisellä tekniikalla. Meidän projektia varten tein muutamia pipoja vanhoista t-paidoista. Kuvan kaulakorut olen tehnyt leikkaamalla trikoosuikaletta ja solmimalla niitä mielivaltaisesti. Valkoinen on ostettua trikookudetta.

Muistutan vielä, että meillä on trikoopipoista kilpailu käynnissä ja aikaa siihen osallistumiseen on vielä noin kuukausi. Innostu siis tekemään oma pipovariaatiosi ja postita kuva pipostasi DIYHelsingin Facebook-sivulle. Voittaja saa yllätyspalkinnon, joka tarkentunee myöhemmin, mutta oletettavasti joku käsityöaiheinen palkinto jaossa. :)

I am totally fell in love with Alabama Stitch. Or Alabama Chanin, which way you want to call it.  I'm writing a proseminar with my classmates and we did a sewing pattern for a tricot cap. So I made few caps with Alabama Stitch -technique out of my old t-shirts. On the photo you can see a necklace, which I made by knotting some clipped tricot ribbons, the white one is tricot weft which I have bought.






Yllä kuvia omista pipoistani, tarkempia teko-ohjeita voit käydä lukemassa täältä. Katso myös muut pipon koristeluvinkit ja pipon teko-ohje. Mielellämme kuulemme myös kommentteja, joten voit jättää kommenttisi sinne tai tänne. Heh. 

Above you can see pictures of my caps, more specific instructions are here (in Finnish though, but mainly there are photos) and in the same blog there are more different design variations and specific instructions how to sew a cap. Feel free to left a comment over there or here :) 

sunnuntai 13. toukokuuta 2012

I'm back -for now

Kesä tulee, jeee! Onkin ollut todella hiljainen alkuvuosi, ainakin käsitöiden suhteen. En ole yksinkertaisesti tehnyt yhtään mitään. En ole edes blogeja ehtinyt lukemaan. Tosin yhdelle kurssille pikaisesti tein kännykkäpussin, koska ostin uuden puhelimen, mutta siinähän se sitten onkin. Kaikki aika on mennyt ruotsin opiskeluun; kirjojen lukuun ja tekstien kirjoittamiseen jne. Kivaa tosin on ollut, ja todella erilaista käsityöopintoihin verrattuna. Ai niin, ja tulihan kandikin valmiiksi :) 


Summer is coming, yay! I haven't done any craft this year, not even read blogs. One exception was when I did a cell phone cover for my new phone, but that was because of a course. I have only studied swedish; reading books and writing essays etc. Although it has been fun and interesting and different comparing to craft sciences. Oh, but I finished my Bachelor's degree :)




Vähän on pussukka likainen. Tosin on tuota käytettykin jo jonkin aikaa, huomaa että se alkaa räjähtää käsiin, niin kuin vähän arvelinkin. Pussukka on luonnonvalkoista morsiussatiinia, sisällä puuvillavuori ja välikerroksena on kosteutta hylkivää kangasta, jota käytetään mm. kestovaipoissa. Helmikirjontojen alle olen ensin koneparsinnalla tehnyt pohjan. Idean pussukkaan sain työkaverilta, puhelin kun on valkoinen/vihreä.

The cover is a bit dirty. It's already been on used, that's why it looks a bit damaged too. It was excpected though. The fabric is naturla white bridesatin, there is a cotton lining and between fabrics a layer of a fabric which rejects water. I got the idea from my working colleague, my phone is white/green.

Kesää odotan innolla. Tänä kesänä mulla ei ole MITÄÄN yliopistolle tehtäviä tehtäviä rästissä. Saan tehdä asioita omasta vapaasta tahdosta eikä tarvitse tuntea huonoa omatuntoa jos luistaa jostain. Tekeekin mieli virkkailla, ja hiljalleen olen jatkanut jenkkipeiton väsäämistä. Kunnianhimoinen tavoite saada se tänä kesänä valmiiksi :)

I'm so looking forward to this summer. I have ANY courses unfinished so I can constentrate to do anything I want. I have lately started to crochet an american blanket. My ambitions goal is to finished it before autumn.

Nämä ovat valmistuneet muutamassa päivässä :)
Have finished these in a few days :)

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Kirsikoita!

Tämä kirpparilta löydetty mekko on odottanut vuoden päivät jonkinnäköistä kirjontaa. Onneksi siskontyttö kasvaa niin hitaasti, niin mekko vielä mahtuu. Tänään sitten kun välttelin tärkeiden asioiden tekoa, iski yhtäkkiä mielihalu kirjoa tähän jotain. Alunperin meinasin tehdä jotain kukkaisia linnunsilmäpistoilla, mutta sitten löysin kirjasta Kirjo punaista, valkoista, sinistä (Agnès Delage-Calve ym) kivan mallin, jonka ensin piirsin Solvylle ja asettelin sen kankaan päälle ja pingotin Solvyn ja kankaan kirjontakehyksen väliin.


This dress has waited about a year to be embroidered. Now when I should have been doing some more important things I got an inspiration and wanted to embroider this. I had planned to embroider some common flowers, but then I found a good picture in a book Cross stitch and embroidery in red, white and blue (Agnès Delage-Calve and others).



Ei ihan priimaa jälkeä, mutta en ole oikein muuta kirjontaa tehnytkään kuin ristipistoja ja tähän työhön meni aikaa vähän reilu tunti. Piti saada se nopeasti valmiiksi. Omasta mielestä mekosta tuli kyllä kiva :)

It isn't perfect but I have done basically only cross stitches before. And I embroidered this in an hour, I had a hurry to get this done. But I think the dress looks cute and nice, much better than before :)


lauantai 25. joulukuuta 2010

Christmas presents, vol.1

Itsetehtyjä joululahjoja ei tullutkaan tänä vuonna kuin pari kappaletta, koska opiskelujen rankkuus taas pääsi yllättämään. Toinen lahjoista oli itse asiassa vielä kurssityö. Eli tämä:


I didn't have much time to made Christmas presents by myself this year, so I only did couple of them. This one is one of my course work of my studies as well: 




Suunnittelin siskon perheelle laudeliinat, jokaiselle omat. Perheeseen kuuluu siis äidin ja isän lisäksi poika ja tyttö. Idea lähti kehkeytymään suhteellisen nopeasti ja tiesin mitä halusin tehdä. Värjäsin itse jokaiselle omanvärisen laudeliinan. Vanhemmat olivat päävärit ja lapset vastavärit. Äiti sai tietenkin punaisen ja isä sinisen. Tytön piti saada oranssi, mutta koska poika tykkää niin kovasti punaisesta ja oranssista, niin päädyin vaihtamaan pojalle oranssin ja tytölle vihreän.


I designed sauna cloths for my sister's family. In the family are mother, father, son and daughter. I dyed linen by myself and every person got a color of their own. Mother and father are primary colors, mother red and father blue, of course. The kids are complementary colors. I planned to give the green one to the boy, but because his favorite colors are red and orange, I changed them so that the girl got green and the boy orange.







Kulmiin olen kirjonut laaka- ja varsipistoin jokaisen etunimen kirjaimen. Laakapistoja en ole ikinä tehnyt ja ne olivatkin yllättävän vaikeita. En ole ollenkaan tyytyväinen lopputulokseen, mutta ei kai sitä heti pro voi ollakaan... Pääasia, että kirjain kuitenkin erottuu.


I have embroidred Everyone's first letter in the corner. This was first time when I did this kind of embroidery and I'm not so happy about them, but you can't be pro right away, right?


Liinat kun yhdistää tietyllä tavalla, muodostuu keskelle sukunimen etukirjain eli A. Ajattelin kirjainkoukeroiden olevan heille suurikin arvoitus, mutta siskoni tiesi heti mitä hakea ja ratkaisi liinapalapelin hyvin nopeasti ja insinöörimiehelläkään ei mennyt koko päivää aikaa, höh. No, kirjain kuitenkin edustaa jokaisen liinassa yhtä osaa perheessä, yhden puuttuessa ei kokonaisuutta syntyisi. Tyylittelin kirjainta jokaisen liinaan lisää, muutoin yksittäiseen liinaan olisi tullut vain pieni ja huomaamaton viiva. Kaikki kirjaimet olen piirtänyt itse ja jokaisessa kirjaimessa (sekä isossa että pienissä) on kaksi lenkkiä tehden niistä yhtenevät keskenään.



When you put the cloths together in specific order, you can see in the middle a letter A. It's the first letter of their lastname. Now every person is part of a family and it isn't whole without another. So there was a little puzzle for them, which by the way my sister solved right away and it didn't took too long for her engineer husband either, hmpf. I thought it would take soooo long... :)



Ison kirjaimen toteuttamiseen oli pari ideaa ja päädyin lopulta ketjuvirkkauseen ajatellen sen olevan nopein ratkaisu. Niin, siis ajattelin. Olen ketjuvirkannut hiukan neuleille ja sehän nyt on eri asia, kuin tiheälle pellavalle... Aluksi valitsin liian paksun langan, ja meni hermo, mutta kokeilujen jälkeen löytyi sopiva. Sinnikkäästi virkkasin samalla kun linnanjuhlia tuijottelin ja valmista tuli, tietty viimetipassa kurssin palautukseen.

Kokonaiseen lopputulokseen olen ihan tyytyväinen, erityisesti väreihin. Liinoista tuli tosin aavistuksen liian pienet, koska en tajunnut mitata sopivaa kokoa missään vaiheessa... Lapsille ne menee vielä pitkään ja vanhemmillekin varmaan juuri ja juuri. Tosin vanhemmat tuskin omistavat samanlaista takalistoa kuin itsellä on ;)



I'm pretty pleased for these. Except I didn't tested the right size of the cloths before making them. They may be a bit too tiny for the adults, but you can use them. And they probably don't have this kind of butt than I have ;)








keskiviikko 1. joulukuuta 2010

Ideoita

Sain hyvältä ystävältä Iberon korut  myöhäisenä synttärilahjana. Näistä molemmista tulee varmasti mun uudet lempparit <3 Mutta siis tosi simppeli ja kiva idea toteutettavaksi :)

I got as a lately birthday present couple of ear rings from a very good friend of mine. These are my new favorite ones <3 And very simple and fun idea to make by self :)








Ja tietty kävin kässämessuillakin. Onneksi puolet mietityistä hankinnoista oli jo myyty, niin säästyipä nekin rahat  :) Kimaltelevat paperit pohjalla on silitysraudalla kiinnitettäviä, vaikka paitaan.  Strassit myös. Väripaletti on vähän pastelliliidun tyyppinen, tai ennemminkin luomivärin. Olen mä sitä jo ehtinyt vähän testaamaan, mutta tuleeko niitä siten ikinä käytettyä...krhm. Korttipohjia, leimoja, leimatyyny ja Ilun lankaa. Oli alennuksessa niin pakkohan se oli ostaa, etenkin kun se on mun eka Handu ja alpakka/merinovillaa. Projekti on valmiiksi mietitty, jahka näiltä opiskelu/joulukiireiltä ehtii...

Ainiin, ja yksi kirjojan ehdoton raamattu tuli hankittua, sekin kun oli alennuksessa. Nikki Tinkler: Vanukirjonnan käsikirja (enpä muistanut ottaa kuvaan). Vaikka ei vanukirjontaa harrastaisikaan, niin kirjasta löytyy kaikenlaisia kirjontapistoja perinteisistä erikoisiin, suosittelen ehdottomasti! 
Tällä hetkellä teen kurssityötä, jossa on laakapistoja (ei voi laittaa kuvaa, tonttuhommia) Kun ei osaa, niin ei osaa. Ei kyllä voi olettaakaan, että heti sitä olisi mestari, mutta ärsyttää, kun joku asia ei heti menekään putkeen, mrr..


I was at the craft fair last Sunday. Bought a lot of stuff, hopefully have some day time to use them. The yarn is Handu's handdyed yarn, my first one. Alpaca and merinowool. I bought it only because it was on sale... And I do have a project in my for that yarn, I just have to study a week and then there's those Christmas things going on.

Oh, and I bought the best book about embroidery (it's not in the picture). Nikki Tinkler: The Quilter's and Patchworker's Stitch Bible. The name of the book tells you everything :) I highly recommend it, if you're doing any kind of embroidery!



lauantai 20. marraskuuta 2010

Kas kassi heiluu näin

Olin tuossa taannoin opetusharjoittelussa jonkun aikaa ja opetuslapsikseni sain Helsingin Normaalilyseosta yhden seiskaluokan kässäryhmän. Opetin heitä kahden viikon ajan ja aiheeni oli kassin ompelu. Oppilaat olivat ensin tehneet valmiin laukkukankaan kloriittivärjäyksellä. He olivat painaneet tai maalanneet kassiin kloriitilla joitakin kuvioita, joita sitten lähdimme korostamaan ompelukoneella ommellen.

Oppilaat eivät olleet oikein tyytyväisiä kloriitin synnyttämään kuvion väriin ja tuntuivat aluksi muutenkin innottomilta, joten päätin innostaa heitä tekemiseen tekemällä itse samanlaisen kassin. Kassikangas on mustaa markiisia, 100 % puuvillaa. Maalasin ensin pensselillä kankaalle kirjaimia, jonka jälkeen pysäytin prosessin kastelemalla kankaan.
Taskukankaan sidoin palloksi ja upotin kokonaan kloriittiin ja pidin siellä jonkin aikaa. Taskusta tuli lopulta vihreä.

Sitten alkoi kassin koristelu. Noh, innostuin hieman koristelusta ja projekti ehkä karkasi käsistä... Eilen sitten viimisiä paljetteja ompelin kiinni. Ainakaan kukaan kotona ei voi sitä pölliä, koska se on kuulemma liian tyttömäinen :) Ja mikä tärkeintä, oppilaat innostuivat tekemisestä.

I was in training for two weeks. I taught 7th grade students (one small group) at an elementary school. My subject was teaching sewing with a sewing machine. They had  dyed a bag fabric with chlorite and after that we decorated them. I made a bag of my own, so they could get some ideas and inspiration.


 


Heijastinnauha hiukan loistaa salamavalossa. Käytin harmaata ja vihreää heijastinnauhaa.

Tasku on ommeltu yläpäärmeeseen kiinni.






Kantimessa on vihreää heijastinnauhaa.

Sisäpuolelle on ommeltu kantimien kohdalle nepparit. Sisällä on myös pieni tasku matkakorttia varten.

Piti kirjoittaa myös sydämellisestä piposta, mut hermo meni tähän tekniikkaan. Jos joku fiksu tietää helpon tavan muokata ja asetella näitä kuvia, niin ohjeita otetaan ilomielin vastaan. Välillä käy ajatuksia siitä, että olikohan tää blogi nyt sittenkään ihan viisasta, tapana kun on tuhrata tuntitolkulla ja kaupan päälle hävittää kaikki aikaansaannos :> Onneks näin flunssasena ei oo voimia turhautua. Pipo sitten myöhemmin kehiin.