Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkaus. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste virkkaus. Näytä kaikki tekstit

lauantai 21. syyskuuta 2013

Samettinen setti



Ohje: Fingerless Mittens (R), pipo sovellettu
Lanka: Östergötlands Ullspinneri; Visjögarn, 100 % villa
Väri: punainen-oranssi
Menekki: sormettomat 44 g, pipo 35 g
Puikot: 3 mm
Koko: sormettomat S, pipo pään Ø 55 cm




Tämä setti valmistui oikeastaan jo vuosi sitten. Muokkasin ohjetta virkkaamalla peukalonsuuhun kaksi kerrosta ketjusilmukoita, ja toisessa kynsikkäässä se odotti vaivaisen vuoden valmistumista... Tykkään kynsikkäistä, vaikka niistä tuli ehkä aavistuksen pienet. Tosin luotan, että ne käytössä löystyvät hieman. 

I knitted these a year ago. I crocheted the thumb holes (2 rounds of sc/db, but the other one waited that for a year....


Kyseisestä ohjeesta sovelsin siis myös pipon. Toistin mallikertakuviota seitsemän kertaa, ja fiksuna tyttönä en ole päälaen kavennuksia kirjoittanut ylös. Tää on niin just tätä, että aina ne muokkaukset jää kuitenkin kirjoittamatta ja sitten myöhemmin saa pähkäillä ja yrittää ottaa selvää valmiista työstä. 

I modifed the pattern and knitted a hat. I repeated the motif seven times. And as I'm so cleaver, I havenät written down the decreases on the top.







Lanka on aivan äärimmäisen ihanaa! Ostin tämän vyyhdin Tukholmasta pari vuotta sitten ja pitkään mietin mihin sitä käyttäisin. Se on 100 % villaa, mutta tuntuu ihanan samettiselta ja pehmeältä, ei pistele yhtään. Nyt kesällä käydessäni Tukholmassa, asioin samaisessa liikeessä (sitä kyllä kai myydään vähän jokaisessa itseään kunnioittavassa tukholmalaisessa /ruotsalaisessa lankakaupassa. En ole ottanut selvää saisiko nykyään Suomesta tai ainakin jostain nettikaupasta.) ostoksilla ja ostin mustansävyistä lankaa, koska tätä väriä ei ollut. Pipollehan kävi yhtä onnettomasti kuin Birchille (oli samassa pesukoneessa, vieläkin riipaisee), joten se on aavistuksen liian pieni omaan päähän, vaikka itsepäisesti yritin sitä käyttää. Ajattelin luovuttaa sen siskontytölle ja tehdä itselle uuden. Jos raaskin uutta vyyhtiä käyttää :D 

I'm totally in love with the yarn! I bought this skein a couple of years ago in Stockholm. It's 100 % wool, but it feels like velvet, very soft and smooth. On the summer I visited again at the same shop and bought a kind of black skein, because this color was sold out at that time. This hat faced a very bad end, and it felted with the Birch in the washing machine. It's a bit too small, although I was stubborn and tried to use it. I think I'm going to give this to my sister's daughter and knit the new one for myself. If I dare to use the new skein :D  


sunnuntai 13. toukokuuta 2012

I'm back -for now

Kesä tulee, jeee! Onkin ollut todella hiljainen alkuvuosi, ainakin käsitöiden suhteen. En ole yksinkertaisesti tehnyt yhtään mitään. En ole edes blogeja ehtinyt lukemaan. Tosin yhdelle kurssille pikaisesti tein kännykkäpussin, koska ostin uuden puhelimen, mutta siinähän se sitten onkin. Kaikki aika on mennyt ruotsin opiskeluun; kirjojen lukuun ja tekstien kirjoittamiseen jne. Kivaa tosin on ollut, ja todella erilaista käsityöopintoihin verrattuna. Ai niin, ja tulihan kandikin valmiiksi :) 


Summer is coming, yay! I haven't done any craft this year, not even read blogs. One exception was when I did a cell phone cover for my new phone, but that was because of a course. I have only studied swedish; reading books and writing essays etc. Although it has been fun and interesting and different comparing to craft sciences. Oh, but I finished my Bachelor's degree :)




Vähän on pussukka likainen. Tosin on tuota käytettykin jo jonkin aikaa, huomaa että se alkaa räjähtää käsiin, niin kuin vähän arvelinkin. Pussukka on luonnonvalkoista morsiussatiinia, sisällä puuvillavuori ja välikerroksena on kosteutta hylkivää kangasta, jota käytetään mm. kestovaipoissa. Helmikirjontojen alle olen ensin koneparsinnalla tehnyt pohjan. Idean pussukkaan sain työkaverilta, puhelin kun on valkoinen/vihreä.

The cover is a bit dirty. It's already been on used, that's why it looks a bit damaged too. It was excpected though. The fabric is naturla white bridesatin, there is a cotton lining and between fabrics a layer of a fabric which rejects water. I got the idea from my working colleague, my phone is white/green.

Kesää odotan innolla. Tänä kesänä mulla ei ole MITÄÄN yliopistolle tehtäviä tehtäviä rästissä. Saan tehdä asioita omasta vapaasta tahdosta eikä tarvitse tuntea huonoa omatuntoa jos luistaa jostain. Tekeekin mieli virkkailla, ja hiljalleen olen jatkanut jenkkipeiton väsäämistä. Kunnianhimoinen tavoite saada se tänä kesänä valmiiksi :)

I'm so looking forward to this summer. I have ANY courses unfinished so I can constentrate to do anything I want. I have lately started to crochet an american blanket. My ambitions goal is to finished it before autumn.

Nämä ovat valmistuneet muutamassa päivässä :)
Have finished these in a few days :)

sunnuntai 1. tammikuuta 2012

Vuosi takana

Niin se taas yksi vuosi mennä vierähti. Lupausta en sitten tullut neuloneeksi senkään vertaa mitä edellisvuonna. No ei pidä ottaa stressiä ja ehkä tästä voi oppia, että uuden vuoden lupaukset eivät tosiaan pidä. Siksipä en niitä harrastakaan. Olen huomannut että asiat hoituvat paremmin kun en yleensäkään lupaa mitään, silloin niitä tulee tehtyä sydämestä ja fiilispohjalta eikä ole pakkopullan makua. Heti jos jotain täytyy tehdä, on olo vähän "ei huvita, onks pakko".

Again one year has passed by. I didn't finished my promise, didn't actually knit it almost at all. So what can we learn? You shouldn't make any promises, at least not because of The New Year. That's why I don't usually make them. I have noticed that I'm more productive if I don't promise anything because then I do things from my heart and when I feel like it, not because I have to. Immediately if I must do something I get the feeling that "I have to, do I really?"

Kandin sain tuossa rykäistyä ja tällä hetkellä se on kielentarkastuksessa. Loman jälkeen sekin hoidetaan lopullisesti päätökseen. Sivuainepaikkakin irtosi toisella yrittämällä Humanistiselta laitokselta, aloitan lukemaan ruotsia. Eli  se tulee olemaan toinen opetettava aineeni. Siinäkin yksi huoli vähemmän.

I wrote my Bachelor's degree, teacher will read it first and then I can leave it finally out of my hands. I also got in to study Swedish language as my minor subject. It's the other official language in Finland, but people don't use it very much, mainly on coastline. So in the future I can teach Swedish as well. One problem less.

Käsitöitä on valmistunut muutamia, etenkin neulekoneella tehtyjä. Laiskuus on vain iskenyt ja ei ole huvittanut kuvata oikein mitään. Jotenkin tämä äärettömän pimeä ja sateinen kausi on väsyttänyt todella paljon ja tekisi mieli vain nukkua. No, kevättä kohtihan tässä mennään. 


Uusi vuosi tuokin sitten paljon muutoksia tullessaan. Ensin aloitan sen ruotsin ja sitten heti perään toinen suuri muutos tulee olemaan kun ex-poikaystävä muuttaa pois. Itse jään vielä odottelemaan asuntoa, ja siihen asti asun tässä nykyisessä. Mikäs siinä kun on kolme huonetta käytössä, mahtuu ainakin käsitöitä levittelemään :) Ainoa huono puoli on vain opiskelijan rahatilanne, jolla ei kauan tällasia vuokria maksella.

I have finished some knittings, especially ones made with a knitting machine. I just have been too lazy to photograph them. Somehow this very dark, rainy and not-snowy winter has made me feel extra tired, all I would want to do is to sleep all day long. Well, the days start  to be a bit longer from now on.

There are going to be a lot of changes on the next year. First of them will be when I start to study Swedish and right after that my ex-boyfriend will move out from our apartment. I'll stay to wait a one for me, until then I'll live in this one. I have nothing against it, because I have three rooms and a kitchen on my use, but I won't be able to manage paying the rent for long with student's economy. 


Eksä saakin uuteen kotiinsa peiton, jota olen aloittanut kesällä virkkaamaan. Olen virkannut palan silloin toisen tällöin. Suurin piirtein reilu puolet vielä puuttuu, mutta keskityn tähän projektiin seuraavaksi, kunhan saan lisää lankaa. Joululahjaksi annoin hänelle suurennoksen ottamastani ja kehittämästäni valokuvasta. 

My ex will get a blanket for his new home. I started to crochet it on summer and have crocheted a piece now and then. Approximately I'm on halfway, but soon I'm going to concentrate only for that. As a Christmas present I gave him an enlarged photo, which I have took and developed.



Siskon miehen joululahja sitä vastoin on vielä tekovaiheessa, kyllä sekin tässä hiljalleen valmistuu. Mustan neulominen huonossa valossa on vain hiukan haastavaa... Pitäisi tosin tehdä kurssityönä jokin pieni kirjontatyö tässä loman aikana, mutta eipä pidä siitäkään ottaa stressiä.

Whereas a Christmas present for my brother-in-law is still unfinished, but it will be done soon. It's just a bit challenging to knit black on a bad lightning...  I should also broder something little as a course work under my holiday but I won't take any stress.

Asioilla on tapana järjestyä, ennemmin tai myöhemmin, ja niihin joihin itse ei liiemmin voi vaikuttaa, on turha kuluttaa aikaa murehtien. Ja niihin joihin voi vaikuttaa, voi tehdä sitä tahtia kuin itsestä tuntuu, muutoin sitä voisi joutua burn outin partaalle. Joten ehkäpä kuitenkin teen uuden vuoden lupauksen ja lupaan ottaa aikaa itselleni, kuunnella itseäni ja olla turhaa kiirehtimättä asioita ja olla ottamatta tarpeetonta stressiä pikkuasioista.

Things will always sooner or later end well. It's unnecessary take stress of those things which you can't have a influence and  for those which I can I can take the time that I need, otherwise I would get burn-out or something. So maybe I'll do a promise in the end and it will be that on the next year I'll take time for myself and listen my inner voice and I don't rush things and don't take unnecessary stress.


sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Jenkkipeitto ja väriterapiaa




Opettelin virkkaamaan taannoin isoäidinneliön. Se olikin ihan todella helppoa, vaivatonta, nopeaa ja ennen kaikkea kivaa, ja  innostuneena halusin kyseisistä neliöistä peiton. Itse halusin vähän värikkäämpää, mutta meillähän ei värejä tunnetusti täällä kotona käytetä. Sini-puna-valkoista kyllä löytyy ja ajattelinkin tekaista niistä väreistä peiton, koska tiesin että se saa hyväksynnän. Voi vitsi, nyt ei malttais tehdä kuin tätä, mutta kaikkea muutakin olis.

I learned to crochet the Granny's square and it was really easy, quick and fun to do. So I decided to make a blanket with the colors of the flag of the USA. I was sure that those colors would be accepted.





No kyllähän minä itsellekin tilasin sitten niitä värejä, teen sen väriterapiapeiton kaikesta huolimatta. Kun postikulut olisi maksanut joka tapauksessa saman verran, öhöm... Saa nähdä milloin näistä sitten syntyy peitto... Eli varmaan kassi :D Langat ovat tilattu siis Titityyltä.

Anyway, I need colors for my self as a therapy so I decided to order the colors for another blanket, no matter that they don't go with the colors of our home. Let's see when I will finish this blanket, or should I say a bag... 

sunnuntai 16. tammikuuta 2011

Pimeään, kylmään talveen




Äiti pyysi virkkaamaan hänelle yhtiä sukkia varten kaksi kukkasta valkoisesta ja harmaasta langasta, samaan malliin kuin Pikkuprinsessan synttärimekossakin. Mainittakoon tässä välissä, että virkkausta olen harrastanut hyvin vähän koskaan, enkä ole millään tavalla pro siinä. 
Koska malli oli fiilispohjalta tehty, virkkasin uudetkin kukat fiilispohjalta, tosin nyt kirjoitin jotakin ylös, että sain niistä suhteellisen samanlaiset. Innostuin kukkasista niin, että samaan syssyyn tein itsellenikin yhden. Ja voisin tehdä näitä vieläkin. Tämä voi toimia rintaneulana tai jos lisään tähän heijastinnauhaa/ -kangasta, saan tästä heijastimen. Heijastimet kun tuppaavat olevan aina kadoksissa. 
Äidin kukkaset menivät jo hänen matkaansa, joten eivät päässeet kuvaan.



My mother asked me to crochet for her two flowers, the same as I crocheted into The Birthdaydress for A Little Princess. Oh, and I want you to know, that I have crocheted very little in my life, so I'm not pro at all in it. 
Because the pattern is my own, and of course I improvised it when I crocheted, I had to improvise these flowers too. Well, this time I actually managed to write some notes, so that I could crochet the flowers so that they look like same. The crocheting was so fun and fast that I did one for myself too. And could do some more... I could sew some reflecting fabric or use reflecting  thread into it, so that I would have a reflector. It seems that they are always missing. 
I gave my mother's flowers to her, so I photographed only mine. 




Ja lahjuksia. Koska itse on mukamas niin  kiireinen, ettei ikinä ehdi tehdä mitään perusjuttuja itselle, on äiti erikoistunut tähän. Sain häneltä myöhäisenä joululahjana tavattoman pehmeät, lämpöiset ja ihanat polvisukat. Malli on Suloiset sukat -kirjasta. (Kyseisen kirjan annoin hänelle joululahjaksi. :) ) Alaosan joustinneule on neulottu kiertäväksi. Näissä sukissa ei vain ole kantapäätä, joten voin pitää niitä kumminpäin haluan.  Kiitos äiti!



And some gifts. Because I'm supposedly to be so hurry that I have never time to make something basic stuff for myself, my mother does. I got as a late Christmas present so very comfortable, soft and beautiful knee high socks. The pattern is from a book 27 sjove stroemper (which I by the way gave to her as a Christmas present :) ). The one purl one knit -section on the foot is knitted as spiral. There are no heels in these socks so I can use the side, which I want to. Thanks mom!  









torstai 13. tammikuuta 2011

Synttärimekko pikkuprinsessalle

Ohje: Bloom (R)
Lanka:Marks&Kattens Safir,
100 % villa
Hjertegarn Ciao Trunte, 
100 % merinovilla
Väri: pinkki itse värjätty, lime 8341
Menekki: pinkki 150 g, lime 12 g
Tiheys: 22 s ja 30 krs
Puikot: 2,5 ja 3,25 mm
Koko: Medium







Neuloin pian yksi vuotta täyttävälle siskontytölle mekon lahjaksi. Mekon hyvä puoli on se, että sen pitäisi mahtua ainakin neljään ikävuoteen asti. Ohje oli helppo, mutta jotkut kohdat minua häiritsi ja kummastutti, sillä ne olivat epäselvästi kirjoitettu. Onneksi itse ymmärrän neulomisesta (tai pitäisi 26 vuoden kokemuksella), joten pystyin päättelemään, mitä ohjeen kirjoittaja kulloinkin tarkoitti. 
Mekko on aloitettu neulomaan ylhäältä. Joustinneuleessa olen oikeat silmukat neulonut takareunoistaan, jotta ne eivät "leviäisi". Eron ehkä huomaa kuvassa, kun olen alkuun muutaman kerroksen neulonut niitä tavallisesti. Mekon neulominen kaiken kaikkiaan sujui yllättävän nopeasti eikä virheitäkään tainnut tulla montaa, tai niitä ei ainakaan huomaa :)



My sister's daughter turns out 1 after a couple of weeks, so I knitted a dress for her. The design is perfect, because the dress should fit to her at least when she is 4 years. The pattern was easy, but there was something that bothered me. Some points were not so clearly written, but luckily I have 26 years' experience in knitting, so I should understand something on my own as well. 
The dress is knitted from top to down. After a couple of rounds I started to knit the knitted stitches from the back of the loop, so the knitted stitches wouldn't "spread", now they look more beautiful (you probably can see the difference also in the photo). The knitting itself took surprisingly only few days and I think I didn't make as many mistakes as usual. At least you can't tell where the mistakes are :)







Langan olen itse värjännyt Teloneilla joskus vuosi sitten. Väriliemi oli 3 % ja siinä on 65 % kylmää punaista, 30 % lämmintä punaista ja 5 % kylmää sinistä. Pohjalangan väri oli luonnonvalkoinen. Olen väriin oikein tyytyväinen, siitä tuli juuri sellainen kuin ajattelinkin.
Alunperin lanka oli tarkoitettu toiseen projektiin, mutta kummasti aika menee eteenpäin, enkä lankaa siihen projektiin ehtinyt käyttää. Tähänkään lanka ei riittänyt neljään mallikuvion toistokertaan, mutta kolmekin varmasti riittänee pitkään mekkopituuteen, tyttö kun on puolet kummiansa eli mallia persjalka :) Lisää lankaa en olisi tähän hätään ehtinyt värjäämään, ja kokemuksen perusteella en usko, että siitä täysin samaa olisi tullutkaan. Neuloessa ajattelin että onpa langassa solmuja, kunnes muistin, että olin itse yhdistänyt kolme kerää vyyhdiksi, ehhehe.



I have dyed the yarn by myself with Telon. I made a 3 %  colormix, in where I used 65 % of cold red, 30 % of warm red and 5 % of cold blue. The original yarn was naturalwhite. I'm very happy with the color, it's exactly how I had imagined it. 
At first I was supposed to use this yarn for another project, but you know, time goes past and kids grow up... And now I didn't have time to dye some more, and I think it wouldn't been able to get exactly the same color either. When I was knitting, there were few knots in the yarn and I wasn't so happy about them, until I remembered that I had combined three skeins together, hahhaha.






Lisänä virkkasin limenvärisestä langasta kukkasen, johon tein keskustan mekon langasta, joka kuluikin viimeistä milliä myöten tähän. Eli hyvin mitoitettu mekkolanka. Virkkasin samaisesta limelangasta myös mekkoon kuuluvan vyön. Kukan ohje on tehty omasta päästä fiiliksen mukaan ja vyön aloitin kahdella ketjusilmukalla, joihin virkkasin kaksi pylvästä ja seuraavalla kerroksella taas kaksi jne. 


I crocheted the flower. The pattern is from my head. I used all the rest of the dress yarn for this flower. I also crocheted the belt. First I crocheted two chain stitches. The next round I chrocheted two chain stitches, then crocheted two trebles into those chain stitches of the first round, then again two chain stitches and two trebles into the second round's trebles, etc. 


Kaiken kaikkiaan olen tosi tyytyväinen, toivottavasti tyttökin on. Voi tosin olla, että hänen isoveljensä tulee kateelliseksi ja haluaa myös vaaleanpunaisen prinsessamekon :)



I'm very happu with the dress, hopefully the girl is too. It could be that her big brother becomes jealous and wants to have a pink princess dress too :)




 EDIT:

Mekko oli juuri sopivan mittainen, itse päivänsankari oli vain niin vauhdikas, ettei kunnon kuvaa edestä saanut.

The length of the dress was perfect, the princess herself was just so lively that I didn't get a proper photo on the front. 

sunnuntai 21. marraskuuta 2010

Sydämellinen pipo


Lanka: Cascade 220 Wool
Värit: ruskea 9562
keltainen 2415
punainen 9404 
Menekki:ruskeaa abt 50 g, keltasta ja punaista vähän
Tiheys: 18 s/28 krs
Puikot: 4mm
Koko: Lapsi, pään ympärys 52 cm





Siskon 3,5 vuotias poika ei suostu käyttämään viime vuonna väkertämääni aikaansaannosta. No mitäs täti muuta kun neuloo uuden mieleisen tuleville pakkasille. Kesällä tein hänelle Pikkuveljen (R) samoista langoista ja nämä langat siis oli jäänyt yli, joita ajattelin nyt hyödyntää. 
Pojalta kysyttäessä millaisen pipon hän haluaisi (vaihtoehtoisista väreistä), tuli vastaus kuin apteekin hyllyltä: ruskea pipo, jossa on keltaisia sydämiä ja punainen tupsu. Ei siis punaisia sydämiä tai raitoja tai mitään. Selvennykseksi, että nuoresta iästään huolimatta kyseinen yksilö on erittäin tyylitietoinen ja värisilmää hänellä on koko suvunkin edestä *kateellista pihinää*. 
Esim. kysyttäessä mieluisempaa väriä vihreän ja oranssin väliltä kuului vastaus ponnekkasti: punainen. Joka itse asiassa on aivan loistava väri, koska se on myös allekirjoittaneen lempiväri.
 
My sister's 3,5 years old son didn't want to use a hat, which I knitted for him last year. So of course his nice aunt knits a new hat for him. I did a Pikkuveli (R) for him last summer and I had some yarns as left overs. I suggested the colors of Pikkuveli and asked what kind of hat he would want to have. Answer was bright and clear: a brown hat with yellow hearts on it. And a red pom-pom on top. Nothing more. No stripes or anything. Let me say that he has incredible sense of style and colors *jealous*. 


Noh, kyseisessä pipossa ei kuitenkaan saanut siis olla kuin punainen tupsu. En sitten uskaltanut lähteä revittelemään esim. punaisella virkatulla reunalla tai nauhoilla...
Sydämistä olisin halunnut hieman erilaiset, mutta laiskuus iski enkä jaksanut itse niitä piirtää. Vaikka vaiva tuskin olisi ollutkaan kovin iso... Tupsun tekeminen sitten ainakaan 20 vuoteen oli hauskaa :)





Pipo on aloitettu ylhäältä neulomaan. Lisäyksiä tein ohjeeseen poiketen 96 silmukkaan asti. Neuloin kunnes mitta päälaelta oli 11 cm ja aloitin intarsia -osion. Vaikka kuinka yritin muka jättää lankalenkit tarpeeksi löysiksi, ne vähän kiristää. Niitä yritin sileytyksessä sitten vähän fiksailla. En myöskään tehnyt ainaoikein-reunaa, kuten ohjeessa oli. Kun pipon mitta oli 18 cm päälaelta päättelin keskeltä edestä 34 silmukkaa. Korvaläpille jäi siis 18 silmukkaa/läppä ja takaosalle 22 silmukkaa. Korvaläppäkerroksia neuloin kunnes oli 8 silmukkaa jäljellä ja päättelin ne. Reunaan virkkasin kauttaaltaan kiinteitä silmukoita.

Nyt vähän jännittää, että kelpaako pipo ja onko se liian iso. Meni meinaan ton täällä kotona pyörivän pojankin päähän. No, jos sileytyksessä oisin onnistunut vähä kutistamaan ja mahtuupahan kypärämyssy alle.

EDIT: Pipo oli hyvinkin mieleinen, saajan silmät oikein tuikkivat onnesta :) Hieman ehkä iso, mutta kypärämyssyn kanssa sopiva. Ja onpahan vähän kasvunvaraa.