Fire fire

Tämä oli kyllä niin viimehetken joululahja, kuin voi vain olla. Aloitin aatonaattona ja loput tein valmiiksi aattona vain pari tuntia ennen lahjan antamista. Tai itse asiassa se piti antaa keskeneräisenä, metallisirkat jäivät meinaan puuttumaan, kun en tiennyt niiden oikeaa kohtaa.

This was a last minute Christmas present. I started to make that a day before I gave the present and finished it a couple of hours before I gave it to its receiver. And actually it wasn't quite finished at that time.

Idean pussiin sain syksyn Helsingin Messukeskusken Käsityömessuilta, missä näin kyseisiä suojapusseja myytävän. Ystäväni oli juuri harmitellut kun suojapeite "ei sopinut sisutukseen" (vaikka siihen ei oikeastaan kiinnitä huomiota, koska hän itsekään ei ollut muistanut sen olemassaoloa). Ei muuta kuin salaa mittoja sammutuspeitteen pussista, peitteet kun eivät ole standardin kokoisissa pakkauksissa. Unohdin vain metallisirkan paikan mitata, koska pussinhan pitää olla alhaalta avoin. Ja onneksi unohdin, muutoin olisin hölmönä iskenyt vain yhden sirkan pussista läpi ja kiinnittänyt siis etu- ja takapuolen yhteen. Mites sen suojapeitteen sitten olisi saanut siellä sisällä pysymään? :D

I got the idea from a fair in Helsinki where I saw these cover bags for fire blankets to sell. My friend had just said few days before that the fire blanket doesn't go with the interior of apartment (actually you don't even notice the existence of the blanket, my friend discovered the it then although it had been there a year). So I secretly measured the fire blanket. 

Päätin kirjoa pussiin kirjaimen S vanhalla fontilla. Ajattelin tekeväni työn ristipistoina. Hetken pisteltyäni, huomasin että kirjaimesta tulisi ihan epämuodostunut. Pellavan loimilla ja kuteilla ei ollutkaan sama tiheys. Koska halusin täydellisen ässän, päätin purkaa koko homman ja tehdä toiselle kankaalle. Mikä sinänsä olikin parempi vaihtoehto, koska halusin kankaan olevan kova valkoinen.

I decided to embroider a letter S with an old font (S= sammtuspeite as a fire blanket in Finnish). I thought to make it with cross stitches. After a while embroidery I noticed that the letter would be deformed. The looms and wefts of the linen hadn't the same density. Because I wanted the perfect S I unstitched everything and ended up to use painter white fabric which actually was a better color. 

Päätin toteuttaa työn koneparsinnalla(koska oli kiire). Piirsin ässän Solvylle ja sen läpi huristelin erisävysillä langoilla.

I sew the letter with the sewing machine (because I was on hurry). 

Kun kirjain oli valmis, huomasin että eipä osunutkaan puoliväliin kangasta. Hätäratkaisuna päätin ommella punaisen satiinitereen ja siirtää saumaa keskemmälle. Onni onnettomuudessa, mielestäni siitä tuli parempi näin!

When I had embroidered  the letter I noticed that it wasn't in the middle of the fabric. As a solution I decided to sew a red satin ribbon and move the seam to the front. I think it looks better this way. 

Lisäksi pussukassa on musta satiinivuori, koska kankaasta näkyi läpi. Tähän olen erittäin tyytyväinen ja se valmistuikin nopeaan.

Because the fabric was a bit see through I sewed a black satin lining. I'm very pleased and happy with this work and it was easy and quick to make. 

Ennen
Before

Jälkeen (metallisirkka puuttuu)
After (a metallic ring isn't attached yet)

Tiger tiger

Ohje: omasta päästä

Lanka: 100 % merino(?)villa

Värit ja menekki: oma värjäys, 40 g

Tiheys: 50 s x ? krs/ 10 cm

Puikot: 4 mm ruusupuiset sukkapuikot

Koko: lapsi, pään ympärys 53 cm

Siskontyttöni tarvitsi jonkin lämpimän pipon ja kaupoista ei tuntunut löytyvän mitään kivaa, joten neuloin hänelle kissapipon. Tai ennemminkin tiikeripipon. Lankana käytin omaa ensimmäistä värjäämääni lankaa, joka on odottanut sopivaa käyttötarkoitusta jo muutaman vuoden. Mielestäni värjäys onnistui vahingossa erittäin hyvin, mutta koska se on 100 % villaa ja sitä oli vähän, en oikein tiennyt mihin sen käyttäisi. Mutta nyt tyttö sai siis pipon. Lanka taasen kerääntyi (mitä suomen kielistä sanaa poolingista voi käyttää?) hauskasti spiraalimaisiksi raidoiksi neulottaessa, eli silmukkaluku sattui juuri kohdilleen.

My niece needed a warm hat but they didn't seem to have a nice one in stores. So I knitted a cat hat (or tiger hat) for her. I have dyed the yarn myself and this was my first dyeing ever and it succeeded accidentally. I have just waited for the perfect project where I could use it, because it is 100 % wool and I didn't have so a lot of it. But now the girl got her hat.

Neuloin vain suoraa pötköä, mutta lopussa huomasin piposta tulevan liian ison. Päätin siis kaventaa hieman ja neuloin joustinneuleen raunaksi. Alkuperäisen aloitusreunan purin ja silmukoin yhteen. Lopuksi ompelin kulmat korviksi ja ompelin vielä ompelukoneella heijastinpalat korviin. Jottei tuuli ja viima pääse piposta läpi, niin ompelin vielä fleecevuoren pipoon.

I just knitted straight forward but in the end of the hat I noticed that the hat was too big for her. So I did some decreases and knitted 2 knit, 2 purl -ribbing. I ripped the original edge and did kitchener stitches instead. I sewed the edges as ears and sewed reflecting fabric on them. I sewed a fleece lining so that the hat would be warm and block the wind.

Vintage socks

Ohje: Gentelman's Sock by Nancy Bush (R)

Lanka: Zauberball

Väri ja menekki: Schatten 85 g

Tiheys:~30 x 40 /10 cm

Puikot: 2,5 mm pyöröt

Koko: EU 42

Sukista meinasi tulla vintaget jo tekovaiheessa, meinaa näitä tehtiin kuin Iisakin kirkkoa. Ajattelin neuloa langolleni jo ajat sitten sukat 30-vuotis- ja joululahjaksi (hänellä on synttärit juuri ennen joulua). No synttärit ja joulut tulivat ja menivät ja aloitin sukkia vuoden myöhässä. Ja nyt vuosi aloituksen jälkeen sain ne vihdoin valmiiksi. Parempi myöhään kuin...  

These almost became vintage itself because I knitted them so long. I thought ages ago to knit for my brother-in-law thin wool socks as a Christmas and 30-year birthday present (he has a birthday just before Christmas). Well birthdays and Christmas came and gone and I started to knit the socks one year later. And now one year later from starting I finally finished them. Well, better late than... 

Tein sukkiin vahvistetun peruskantapään. Ensin sukista meinasi tulla liian löysät ja kavensin varressa yhteensä 18 silmukkaa pois. Sitten huomasin sukista tulevan liian tiukat (enkä tietenkään voinut purkaa), joten neuloin jalkateräosuuden hieman löysemmällä käsialalla. Oli muutes aika vaikeaa yhtäkkiä muuttaa käsialaa. Vaikka kuinka neulon mallitilkkuja ja kaikkea, niin en koskaan saa silmukkalukuja täsmäämään, huoh. 

I knitted thereinforced heel flap. First I thought that the socks will be too big, so I decreased totally 18 stitches. Then I noticed that they're going to be too tight so I had to knit with loose stitches. It wasn't so easy to suddenly change the knitting tightness. I don't understand, it doesn't matter how many sample pieces I knit forehead, they never match.

Sukista tuli lopulta kuitenkin sopivat ja aiheuttivat kateutta yhdessä jos toisessa... Ihan kivat oli neuloa (vaikka se veikin vuoden), lankakin oli ensimmäistä kertaa testauksessa ja oli hyvä. Varmasti tulen jatkossakin ostamaan, nytkin työn alla on parit sukat ja mietinnässä yhdet. 

Well, but socks fit perfectly and some people even envy them. They were quite nice to knit (although it took a year) and I used this yarn for the first time. I definitely come to buy it further too, at the moment I knit two socks out of it and one are yet in my mind.

Aikas jännää mitä kaikkea sileytys saa neuleelle aikaan :) 

Amazing what the blocking can do :) 

Ennen sileytystä
Before blocking

Sileytyksen jälkeen
After blocking

Stockholm in my mind

Ohje: Stockholm Scarf (R)

Lanka: White Oak Studio (Etsy), 70 % Merinovilla,  30 %  silkki;  Novita Säde 58 % akryyli, 28 % polyesteri, 7 % polyamidi, 7 % mohair

Värit ja menekki: When Harry Met Sally 105 g, valkoinen 100 g

Tiheys: 15 s, 20 krs /10 cm

Puikot: bambupyöröt 6 mm

Koko: 27 x 166 cm

Ihastuin tähänkin malliin suunnattomasti heti kun näin sen. No okei, osaksi ehkä nimestäkin johtuen :) Huivi vain on odottanut sopivaa hetkeä (ja lankaa) neulottavaksi. Tämä oli oikein hyvä luentoneule; helppo, mutta kuitenkin semmoinen, että vireystila pysyi. Langan löysin omista kätköistäni ja Novitan ostin kaveriksi viime käsityömessuilta. 

I fell in love with this pattern at the first sight as well. Partly because of its name :) The scarf has only waited for the right time (and yarn) to be knitted. This was a very good lecture knitting; easy, but not too easy so that mind kept clear. The yarn is from my stash and Novita I bought.

Malli ei tule kyllä oikeuksiinsa näin kirjavassa langassa, mutta on se vain ihana, huivi meinaan. Voisinkin tehdä toisen yksivärisenä. Tällekin huiville kävi tosin huonosti, koska pesin sen samassa koneessa Birchin kanssa ja tämäkin hieman kutistui ja huopaantui. Kaiken lisäksi minusta tuntuu, että valkoinen Säde värjääntyi aavistuksen. Mutta ihan toimiva se edelleenkin on, ehkä ei vain niin pehmeä ja "kirkas". 

The yarn doesn't give right to the pattern because it's a bit too colorful, but I don't mind, I love the scarf. I could knit another one with a semi-/solid yarn. But this scarf was unlucky too, I washed it at the same time with Birch so this one shrank and felted a bit. And I think that the white Säde yarn dyed. But it still works, only it isn't so soft and "bright" though.

Nightmare

Olen tässä sitten onnistunut tekemään kaksi pesumokaa lähes perättäisinä päivinä. Ensimmäinen oli ihan perus paperinenäliina mustissa neulevaatteissa, mutta entäs tämä toinen? Pesin taloyhtiön koneessa ensimmäistä kertaa villaohjelmalla. Hengissä koneesta selvisivät villasukat ja perusneule, jossa puuvillaa suurimmaksi osaksi. Eniten harmittaa ja surettaa Birchin kohtalo. Olen aiemminkin pessyt sen kotikoneen villaohjelmalla, jolloin sille ei käynyt mitään, enkä siis osannut olla huolissani. Tässä tämänkertainen tulos: 

I have done two washing mistakes in two days. First one was basic paper handkerchief with black knittings but what about this another mistake? I washed for the first time with the wool program with the public washing machine (used by residents of this building). Wool socks and a basic cardigan (mainly out of cotton) survived it. The most horrible thing happened to the Birch. I have washed it before with the wool program with my own washing maschine and nothing happened to it, so I wasn't worried aout washing it. Here you can see the result of this time: 

Lienee sanomattakin selvää, kuinka paljon minua tällä kertaa itkettää, harmittaa ja ottaa päähän. En ymmärrä mitä kone on tehnyt, ilmeisesti lingonnut, koska osa neuleista oli huopunut, mutta ei näin pahasti ja ne ei niinkään harmita. Näköjään tämäkään vuosi ei näytä viimevuotista paremmalta. :(

I don't have to mention how sad and dissappointed and depressed I am at the moment. I don't understand what kind of program it has been. It must have spun because some of the knittings had felted, but none of them this badly and harmfully. It seems that this year is not going to be any better than the last year :(