Eräänä kurssitehtävänämme on valmistaa takki (ja mekko) tässä syyslukukauden aikana. (Ja siinä taas syy, miksi en ehdi tekemään mitään muuta!) Koska muutaman villakangastakin olen ommellut, ajattelin ottaa haastettaa materiaalista ja päätin tehdä itselleni nahkatakin. Olen vähän ommellut nahkaa, mutta se on minulle aika lailla täysin tuntematon materiaali mitä valmistukseen tulee.
Teen protokappaleen aika lailla prikulleen, koska nahkaahan ei sitten niin vaan pureta ja ommella uudestaan. Tästä protokappaleesta tulee myös käyttötakki, koska tarvitsen uuden. Aiemmin olen valmistanut lakanasta perusproton, johon olen saanut vähän linjoja katsottua, mutta juurikaan muutoksia siihen ei tullut. Ajattelin simppeliä mallia, mutta aika paljon olen viettänyt öitä miettien, että miten ihmeessä kaulus ommellaan. Tässä vähän eri vaiheista kuvia (on otettu kännykällä, joten ovat vähän epätarkkoja):
Proto ennen kaulusta |
Proto kauluksen kanssa |
Värikkäät resorit ylläolevassa kuvassa kuvaavat resoreita, jotka tulevat takkiin. Kaulukseen ja hihansuihin tulee vielä nauhat, jotka kiristetään soljella ja takkiin tulee lisäksi neppari- että vetoketjukiinnitys. Nahkatakkiin neulon nuo resorit, enää kaulusresori on neulomatta.
Käyn tällä hetkellä myös painokangaskurssia, jossa reaktiiviväreillä painamme eri materiaaleja ja pintoja. Painoin siis tämän prototakin resoreihin aikoinani piirtämäni ja valottamani kukkakuvion. Tässä:
Resorien mallaamista |
Mekko:
Mekko sitä vastoin on sinänsä aika läpihuutojuttu, eikä protoon tarvinnut tehdä juuri mitään muutoksia. Eteen meinasin hiuslaskoksia, mutta oikeastaan ne muuttuivat laskoksiksi, jotka ommellaan miehustasta. Niiden kaavoitus oli kyllä erittäin suuren pähkäilyn takana. Tässä olen kaikki laskokset harsinut valkoisella langalla, ompelen ne tummalla. Etukappaleelle on myös painettu silkkisifongille runonpätkä, jonka sisareni on riimitellyt 11-vuotiaana ressukasta Tessu-koirasta (toivottavasti siskoni ei nyt lue tätä vähään aikaan... jouluylläri...) Takakappaleelle tein sitten oikeita hiuslaskoksia. Takakappaleelle tulee vielä tuota silkkisifonkia ja satiininauha, joka solmitaan rusetille. Taakse tulee myös pitkä metalli(avo)-vetoketju.
Lopuksi kuva kangaskassista, jonka tein poikaystävälleni. Hän on samanlaisen tehnyt itse aikoinaan, kun hänelle kankaanpainoa opetin, mutta viime viikolla joku ryökäle oli varastanut sen. (Hänen tekeleensä oli kyllä hienompi).
2 kommenttia:
Tosi kiva malli sekä takissa että mekossa!
Nahan ompeleminen on kyllä kuumottavaa, kun ei ole vara mennä yhtään pieleen! Tsemppiä, hyvä siitä tulee!
Kiitos :)
Toistaiseksi nahan ompelu on onnistunut paremmin kuin hyvin, mutta pari kertaa olen joutunut purkamaan ja ompelemaan uudestaan, kun en ole ollut tyytyväinen saumojen kohdistuksiin. Kovin montaa purkukertaa se ei tietenkään kestä...
Lähetä kommentti