Sydämiä sydänjuuria myöten ystävälle

Ohje: Sydänjuuret (R)

Lanka: Gjestal Maija, 85 % villa, 15 % polyamidi

Väri: 258 Pinkki

Menekki: 97 g (2 kerää, 50 g/kerä)

Puikot: 3,5 mm metallipyöröt

Koko: ~ EU 38

Halusin neuloa eräälle ystävälleni pitsiset villasukat, koska hän on lahjonut minua niin paljon, ja halusin muutoinkin piristää häntä. Juuri sopivasti sain ystävänpäiväksi nämä valmiiksi, vaikka en sitä laskelmoinutkaan.

I wanted to knit socks for a friend who always give me some presents. Plus that I wanted to cheer her up a bit. And perfectly was this Valentine's day (it's a day of friends here in Finland). 

Malliksi valikoitu kaikin puolin täydellinen Sydänjuuret. Tiesin heti, että tämä malli oli saajalleen sopiva. Kovasti hän oli tykännyt sukista, ja sopivatkin olivat, joten sekös mieltä lämmittää :). Kaavio oli helppo oppia ulkoa, eikä näiden neulominen tuottanut suurta tuskaa. Itse asiassa tosi mukava oli neuloa, ja itsekin tykkään tuosta mallista, vaikka takajalan joustinneuleen tekisin ehkä toisin. Tosin ystävän jalan koosta kun ei ollut tarkkaa tietoa, niin tämä malli sopii lähes pohkeelle kuin pohkeelle. Ensimmäistä kertaa tuli kokeiltua ranskalaisen kantapäänkin neulomista, ja se on mielestäni erittäin istuva. Mutta saman mallin voisin toistekin neuloa. Lankakin oli ihan jees, sitä tosin jäi ensimmäisen sukan jälkeen 70 cm:n pätkä ja toisesta sukasta muutama hassu gramma.

I chose this in all way perfect pattern called Sydänjuuret (=Heartstrings). I immediately knew that it was perfect. And my friend liked these socks, that's heartwarming to hear. The pattern was easy to memorize and fast to knit without problems. I like the pattern as well, except I would probably change the k2p2 -part.  For the first time I knitted a french heel, and it fitted perfectly. Probably will knit this pattern again sometime. The yarn was okay too, although after the first sock I had 70 cm left of that skein and after the other only couple of grams.

Muokkaukset/Modifications: 

Kärjessä hieman sävelsin oman pään mukaan, en nimittäin jalkapöydän päällä tehnyt kuin reunan kaksi ensimmäistä nurjaa silmukkaa ja muutoin neuloin oikeaa. Kavennukset siis nurjien silmukoiden jälkeen. 

On the top of the toe I purled the two first and two last stitches and knitted all the others. Decreases I did next to these purl stitches. 

Raitoja ja "helmineuletta"

Ohje: Oscar (R)

Lanka: Hjertegarn Vidal Alpaca  100 % babyalpakka, 50 g/kerä

Väri: valkoinen 2100, pinkki 9130, lila 9150

Menekki: valk. 93 g, pinkki 93 g, lila 100 g

Puikot: joustin 3,5 mm pyörö, 4,5 mm neliöpyöröt

Koko: 5/6-vuotias

Olen toki syksyn mittaan neulonut ahkeraan, suurimman osan aikaani tosin vei valmistamaani nahkatakkia varten neulotut resorit (nahkatakista myöhemmin). Siskontyttö täytti taannoin neljä ja halusin neuloa hänelle perusvillatakin huivikauluksella ja raidoilla. Ravelrysta aikani ohjeita etsittyäni löysin sopivan mallin, vaikkakin maksullisen. Ohje oli mielestäni selkeä, ainakin jos on neulontakokemusta. Langaksi löysin aivan ihanaa babyalpakkalankaa, joka vielä vyötteen mukaan olisi ekologisesti värjätty (opiskelukaverini huomasi sen). Epäilen tosin, miten kyseisen tarjolla ollut värivalikoima on ekologisesti saatu aikaan.

Besides my sewing projects for my studies, I have also knitted during the autumn. My niece recently turned out 4 years, so I wanted to knit her a cardigan whit a shawl collar and found a pattern from Ravelry. I found absolutely lovely baby alpaca yarn, which was also dyed ecofriendly (am a bit suspicious about that because the colors were so bright).

Neulominen oli hyvin intensiivistä ja sain tämän viikossa valmiiksi, vaikkakin yömyöhäselle meni viimeisenä iltana. Viimeiset langanpätkät päättelin (ja niitä oli MONTA) juuri ennen paketoimista ja juhliin lähtöä. En olisi kyllä itsestäni uskonut, että kykenen moiseen, sillä yhden villasukkaparin neulomiseenkin voin helposti kuluttaa puoli vuotta.

Tosi tyytyväinen kuitenkin olen. Lila lanka meinasi loppua kesken, joten kaulus on neulottu siksi kahdella värillä ja taakse keskelle on neulottu yksi lila raita. Valitsin ohjeeksi myös kokoa isomman kuin tyttö on, mutta tämä sattuikin olemaan juuri sopiva, etenkin hartioista. Täytyy toivoa, että se silti menisi myös ensi talvena.

I knitted this very intensive, it took only one week! Well, actually I finished this just before wrapping and the birthday party, but in time anyway :) I'm very pleased to this. The purple yarn almost run out, so I had the knit the collar with just pink and white. I left some purple yarn in the middle of the back of the collar, so there's one stripe. I chose the size bigger than the girl is, but it turned out that the cardigan fitted just perfectly. I just hope that it will fit on next winter as I had planned.

Nurja puoli
The wrong side

Muokkaukset/Modifications:

Muutin helman ja hihansuiden ainaoikein-neuleen 2o2n-joustinneuleeksi. Meinasin neuloa ne ensin valkoisella, mutta tajusin, että niissä näkyy lika helpommin... Luulin että neule on helmineuletta (en ole käsittääkseni neulonut sitä aikaisemmin!), mutta myöhemmin tajusin, että helmineule on molemmin puolin samanlaista, kun taas tässä se on nurjalta puolelta erilainen. Pidän kyllä nurjastakin puolesta. 

Hihat neuloin pyörönä, mutta miehustaan yhdistämisvaiheessa huomasin, että muutama viimeinen kerros olisi kannattanut neuloa tasona, koska yhdistäminen olisi ollut tuolloin vaivattomampaa. Vaikka meni se kyllä näinkin.

I have modified the garter stitches out to k2p2-ribbons. First I thought to knit them with white but then realized that they would get easily dirty... I like the surface of this cardigan on both wrong and right side. The sleeves I knitted as round, but when I was combining them to the cardigan, I noticed that it would gone smoother if I had knitted them as flat, at least few of the last rounds. But this was ok too.  

Runomekko

Syksyllä minulla oli suuritöinen kurssi opiskeluissani: takin ja mekon valmistus. Tein siis nahkatakin ja villa-polyesterikankaasta mekon. Tässä mekon valmistuprojekti (lopussa kuvia valmiista mekosta): 

Mekon suunnitelma, oikea yläkulma

Alun perin mielessäni oli kaksi erilaista mallia, joista lopulta päädyin työstämään suunnittelussa toista. Mekon linjat suunnittelin tarkalleen jo etukäteen, ja malli ei valmistusvaiheessa juurikaan muuttunut. Kurssin alussa ajattelin, että en todellakaan tee toispuoleista mallia ajan säästämiseksi (olen tehnyt niitä jokaisella vaatekurssilla), mutta kuinka ollakaan, tästäkin tuli etukappaleen osalta toispuoleisesti erilainen vaate.

Tein mekkoon hiuslaskokset, jotka aina pitenevät mitä alemmas laskoksissa siirrytään leikaten lopulta koko helmaosan poikki. Sitten keksin tehdä niihin vielä väljyyttä laskoksilla. Kaavaa piirtäessä minulla ei oikeasti ollut aavistustakaan miten kyseinen kaava tehtäisiin, vaan aika umpimähkään viivat piirtelin ja väljyyksiä lisäilin.

Kuosittelun aloitus.

Hiuslaskoksien ja väljyyksien piirtäminen kädentielle.

Etukappaleen kaavat protokankaalla.

Takakappaleen piuolikas kaava etukappaleen vieressä.

Etukappaleella sisällytin rintamuotolaskoksen kyseisiin väljyyksiin, joka aiheutti päänvaivaa. Laskokset tein myös siten, että niiden väljyys suureni, mitä alemmas laskoksissa siirryttiin. Tämä oli oikeastaan vahingosta ideoitu.

Takakappaleella notkoselkäni ansiosta tein keskitaan kohtaan sauman. Peruskaavassa olin sauman kohdalta poistanut jo valmiiksi 2 cm puolikkaalla. Halusin takakappaleelle myös pitkän metalliavoketjun ja takakappaleen pääntien olevan hyvin matalalla. Kuitenkaan en halunnut, että rintaliivini kiinnitysosa näkyy, joten tämän vuoksi minun täytyi pähkäillä siihen jokin ratkaisu. Keksin laittaa silkkisifonkia satiininauhalla kiinni, koska satiininauhoja löytyy (lähes?) jokaisesta ompelemastani mekosta. Hiuslaskoksille en takakappaleelle jättänyt väljyyttä, vaan kokosin ne yhdistymään vetoketjun päähän, jolloin laskoksista muodostui tavallaan rusetti.

Proton sovitus

Protokappaleeseen tuli paljon muutoksia. Keskeltä takaa täytyi poistaa 4 cm/puoli (eli yhteensä 6 cm/puoli :O) sekä vaakasuunnassa hieman, jotta sivusauma kääntyisi suoraan. Myös pääntietä alennettiin vielä lisää takakappaleella. Etukappaleella laskoksien paikkaa täytyi hieman muuttaa, sekä oikealta puolelta ottaa yhdestä laskoksesta vielä rintamuotolaskoksesta jäänyttä väljyyttä pois. 

Mekon leikkuu. Toinen takakappale piirretty kankaaseen, vasemmalla sivussa.

Mekkokangasta olin sitten ostanut ihan reippaanlaisesti, sillä sitä ei mennyt kuin 1,5 metriä. Tästä on lisäksi leikattu koko yläosan käsittävä muotokaitale, joka on kauttaaltaan tuettu tukikankaalla.  Mutta jää vielä materiaalia toiseenkin mekkoon. :)

Merkitsin kalkkipaperilla hiuslaskoksien paikat ja ompelin ne ensin käsin. Tämän jälkeen ompelin ne koneella. Etukappaleella siten, että laskokset ovat ommeltu kiinni miehustaan, eli ne eivät jää "harjanteina" ylös, kuten takakappaleella.

Mekon sovitus. Ei muutoksia.

Silkkisifongista keksin valmistaa myös etukappaleelle yhden osion mekkokankaan päälle. Halusin painaa siihen jotain ja tarkoitukseni oli painaa rusetteja, mutta jossain vaiheessa painokurssia keksin valottaa seulaan sisareni n. 11-vuotiaana tekemiä riimirunoja.  Joten päädyin painamaan yhden noista runoista. En kuitenkaan ollut ottanut huomioon, että silkkisifonki kutistuu printin viimeistysvaiheessa. Sifongin piti siis olla olomuodoltaan ryppyinen, mutta sain sen hädin tuskin silitettyä oikeaan kokoonsa. 



Kuten mainitsin, olin myös siis suunnitellut takakappaleelle silkkisifongista kappaleen, jotta rintaliivit eivät näy. Ompelinkin sen. Ja tässä lopputulos:

Alku näytti hyvältä.

Aaargh, miten se tuolleen pussittaa, korjataan. 

Joo, okei, paljon parempi.

Kunnes molemmat puolet oli ommeltu:

Sifonki näytti siltä, että minulla olisi rinnat selässä, joita varten tarvitsin pussit. (Toppini ristiin menevät olkaimet hieman hämäävät kuvassa.) Poikaystävä yritti hienovaraisesti sanoa, että ehkä sifonki pitäisi ottaa pois. Olin siinä vaiheessa jo ratkoja kädessä niitä irroittamassa ja mietin muuta ratkaisua, sillä en itsekään ollut tyytyväinen kaikista korjauksista huolimatta. Päädyin yksinkertaiseen mustaan satiininauhaan yläosassa, mekkoa sitten pidetään aina jonkun paidan kanssa tai jos liivit näkyvät niin sitten näkyvät. 

Helmaosaan ajattelin suoraa kaitaletta, jossa olisi takana nepparikiinnitys. Kuitenkin turnausväsymys iski ja päädyin ompelemaan helman vain pussiin. Saanhan joskus sitä muutettua, jos mieli tekee. 

Olen mekkoon erittäin tyytyväinen. Siitä tuli juuri niin väljä kuin halusinkin, mutta kuitenkin yläosasta istuva. Olen testannut mekkoa käytössä ja se on todella mukava, ei ahdista yhtään. Tarvitsen myös vaatteisiini taskuja, joten tässä mekossa on sivusaumassa taskut. Ne ovat sen verran syvät, että tavarat eivät pääse tippumaan. Voin myös niihin halutessani ommella piilonepparit vielä tavaroita turvaamaan.

Vetoketju aukeaa alas asti. Muotokaitaleen sauma tikattu.

Laskokset kohtaavat oikealla sivulla vyötärön kohdalla.

Laskokset ommeltu miehustaan kiinni, sekä päiden väljyydet.

Takana laskokset muodostavat rusetin vetoketjun päähän.
Vetoketjua ei ole tikattu, koska pysyy muutoinkin muodossaan.

Painettu runo.
Kirjoitettu kirjoituskoneella alun perin, roiskeet ovat oma keksintöni.

Syksyn projekti

Eräänä kurssitehtävänämme on valmistaa takki (ja mekko) tässä syyslukukauden aikana. (Ja siinä taas syy, miksi en ehdi tekemään mitään muuta!) Koska muutaman villakangastakin olen ommellut, ajattelin ottaa haastettaa materiaalista ja päätin tehdä itselleni nahkatakin. Olen vähän ommellut nahkaa, mutta se on minulle aika lailla täysin tuntematon materiaali mitä valmistukseen tulee.

Teen protokappaleen aika lailla prikulleen, koska nahkaahan ei sitten niin vaan pureta ja ommella uudestaan. Tästä protokappaleesta tulee myös käyttötakki, koska tarvitsen uuden. Aiemmin olen valmistanut lakanasta perusproton, johon olen saanut vähän linjoja katsottua, mutta juurikaan muutoksia siihen ei tullut. Ajattelin simppeliä mallia, mutta aika paljon olen viettänyt öitä miettien, että miten ihmeessä kaulus ommellaan. Tässä vähän eri vaiheista kuvia (on otettu kännykällä, joten ovat vähän epätarkkoja): 

Proto ennen kaulusta

Proto kauluksen kanssa

Värikkäät resorit ylläolevassa kuvassa kuvaavat resoreita, jotka tulevat takkiin. Kaulukseen ja hihansuihin tulee vielä nauhat, jotka kiristetään soljella ja takkiin tulee lisäksi neppari- että vetoketjukiinnitys. Nahkatakkiin neulon nuo resorit, enää kaulusresori on neulomatta. 

Käyn tällä hetkellä myös painokangaskurssia, jossa reaktiiviväreillä painamme eri materiaaleja ja pintoja. Painoin siis tämän prototakin resoreihin aikoinani piirtämäni ja valottamani kukkakuvion. Tässä:

Resorien mallaamista

Takissa ei vielä näy mitään tikkauksia. Seuraava vaihe olisikin nahan leikkuu, jäiks. 

Mekko:

Mekko sitä vastoin on sinänsä aika läpihuutojuttu, eikä protoon tarvinnut tehdä juuri mitään muutoksia. Eteen meinasin hiuslaskoksia, mutta oikeastaan ne muuttuivat laskoksiksi, jotka ommellaan miehustasta. Niiden kaavoitus oli kyllä erittäin suuren pähkäilyn takana. Tässä olen kaikki laskokset harsinut valkoisella langalla, ompelen ne tummalla. Etukappaleelle on myös painettu silkkisifongille runonpätkä, jonka sisareni on riimitellyt 11-vuotiaana ressukasta Tessu-koirasta (toivottavasti siskoni ei nyt lue tätä vähään aikaan... jouluylläri...) Takakappaleelle tein sitten oikeita hiuslaskoksia. Takakappaleelle tulee vielä tuota silkkisifonkia ja satiininauha, joka solmitaan rusetille. Taakse tulee myös pitkä metalli(avo)-vetoketju. 

Lopuksi kuva kangaskassista, jonka tein poikaystävälleni. Hän on samanlaisen tehnyt itse aikoinaan, kun hänelle kankaanpainoa opetin, mutta viime viikolla joku ryökäle oli varastanut sen. (Hänen tekeleensä oli kyllä hienompi). 

Ei mainoksia, kiitos

Olen laiska viemään lehtiä lehtikeräykseen sekä altis tarjouksille. Siksi ovessani täytyy olla "ei mainoksia" -kyltti. Muuttaessani oli edellisen asukkaan raapustus jäänyt oveen, jota en ole viitsinyt vaihtaa. Viime keväällä ostin Karin Holmbergin kirjontakirjan Kirjo ja korista pientä ja suurta (ihana kirja muutes). Siinä oli ristipistoilla kirjailtu kyseinen kyltti, ja siitä se idea sitten lähti. 

I'm not so keen to take the news- and advertisingpapers into the recycling and easily influenced to shop so I have to have" no advertisements" -sign on the door. After moving I hadn't yet changed the sign, which the previous occupant had left. Last spring I bought Karin Holmbergs embroiderybook Kirjo ja korista pientä ja suurta (word to word translation: Embroid and decorate something small and big) There was this doorsign embroidered with cross stitches. 

En löytänyt valkeaa ristipistokangasta mistään, joten valitsin sinisen ja punaisen väliltä sinisen. Ohjeessa oli kirjailtu pöllöt, mutta itse en halunnut (=jaksanut) niitä tehdä. Niinpä päädyin ottamaan kirjasta Kirjo punaista, valkoista, sinistä (Delage-Calvet, A., Sohier-Fournel, A., Brunet, M. & Ritz, F.) höyhenen kuvan, jonka kirjoin kahdella eri tavalla. 

In the pattern there were embroidered owls but I embroidered instead feathers, which pattern I look up the book Kirjo punaista , valkoista, sinistä (Cross stich and embroidery in red, white and blue, Delage-Calvet, A., Sohier-Fournel, A., Brunet, M. & Ritz, F.,).

Edellinen kyltti
The sign before

Minulla oli omasta lattiaprojektistani jäänyt valkoista MDF-mattolistaa, joista tein kehykset. Hirveän säädön jälkeen päädyin liimaamaan kuumaliimalla kehykset yhteen ja työn liimasin kehyksiin. Takapuolelle laitoin taustaksi pahvinpalan. Vähän tuli iso, mutta ei haittaa. Eikä osunut edes puoliväliin postiluukun suhteen, mutta onneksi sitä ei ole tuijottamassa koko aikaa. Hieno tuli, joskin on todellakin sen näköinen, että oma kärsivällisyys ei riitä noihin puukässähommiin. Mutta ei se mitään, naapurin mummo voisi muutoin varastaa tämän itselleen. 

I had also MDF-moulding which I used to do a frame. I used hot glue to glue them together. I also glued the fabric on to the frames and a piece of cardboard behind. It's a bit big, but that's okay. I'm very pleased, but it really looks like just like that that I don't have enough patience to craft using hard materials. But nevermind, probably now the old lady next door wouldn't steal it. 

Samettinen setti

Ohje: Fingerless Mittens (R), pipo sovellettu
Lanka: Östergötlands Ullspinneri; Visjögarn, 100 % villa
Väri: punainen-oranssi
Menekki: sormettomat 44 g, pipo 35 g
Puikot: 3 mm
Koko: sormettomat S, pipo pään Ø 55 cm

Tämä setti valmistui oikeastaan jo vuosi sitten. Muokkasin ohjetta virkkaamalla peukalonsuuhun kaksi kerrosta ketjusilmukoita, ja toisessa kynsikkäässä se odotti vaivaisen vuoden valmistumista... Tykkään kynsikkäistä, vaikka niistä tuli ehkä aavistuksen pienet. Tosin luotan, että ne käytössä löystyvät hieman. 

I knitted these a year ago. I crocheted the thumb holes (2 rounds of sc/db, but the other one waited that for a year....

Kyseisestä ohjeesta sovelsin siis myös pipon. Toistin mallikertakuviota seitsemän kertaa, ja fiksuna tyttönä en ole päälaen kavennuksia kirjoittanut ylös. Tää on niin just tätä, että aina ne muokkaukset jää kuitenkin kirjoittamatta ja sitten myöhemmin saa pähkäillä ja yrittää ottaa selvää valmiista työstä. 

I modifed the pattern and knitted a hat. I repeated the motif seven times. And as I'm so cleaver, I havenät written down the decreases on the top.

Lanka on aivan äärimmäisen ihanaa! Ostin tämän vyyhdin Tukholmasta pari vuotta sitten ja pitkään mietin mihin sitä käyttäisin. Se on 100 % villaa, mutta tuntuu ihanan samettiselta ja pehmeältä, ei pistele yhtään. Nyt kesällä käydessäni Tukholmassa, asioin samaisessa liikeessä (sitä kyllä kai myydään vähän jokaisessa itseään kunnioittavassa tukholmalaisessa /ruotsalaisessa lankakaupassa. En ole ottanut selvää saisiko nykyään Suomesta tai ainakin jostain nettikaupasta.) ostoksilla ja ostin mustansävyistä lankaa, koska tätä väriä ei ollut. Pipollehan kävi yhtä onnettomasti kuin Birchille (oli samassa pesukoneessa, vieläkin riipaisee), joten se on aavistuksen liian pieni omaan päähän, vaikka itsepäisesti yritin sitä käyttää. Ajattelin luovuttaa sen siskontytölle ja tehdä itselle uuden. Jos raaskin uutta vyyhtiä käyttää :D 

I'm totally in love with the yarn! I bought this skein a couple of years ago in Stockholm. It's 100 % wool, but it feels like velvet, very soft and smooth. On the summer I visited again at the same shop and bought a kind of black skein, because this color was sold out at that time. This hat faced a very bad end, and it felted with the Birch in the washing machine. It's a bit too small, although I was stubborn and tried to use it. I think I'm going to give this to my sister's daughter and knit the new one for myself. If I dare to use the new skein :D  

Ylijäämäpipo

Ohje: Omasta päästä

Lanka: Jämät

Väri: Sateenkaaren värit

Menekki: ??

Puikot: 3,5

Tiheys: n. 22 s x 18 krs / 10 cm

Siskonpoika toivoi taas pipoa, joka olisi hieman ohuempi, eli että menisi vähän viileillä säillä. Aloitin pipoa jo keväällä, mutta se taisi tyssätä langan loppumiseen. Nyt sain uutta innostusta syksyllä ja loppu valmistuikin nopeasti. Ensin arvellutti kelpaisivatko värit enää, mutta kommenttina kuulin, että pipo on hieno, hitsin hieno. Lisäksi hän halusi vielä pipon päälle raidallisen tupsun, joten saamansa piti. Pipo on aloitettu neulomaan päälaelta.

Itsekin olen tyytyväinen ja ätä oli kyllä kiva neuloa. Nyt mietin mitä kaikkea muuta neuloisin jämälangoista, niitä meinaa riittää :)  

My sister's son wanted a hat, which I started last spring, but finished it until now. I used my left over yarns. He was very pleased with the hat and I am happy myself too. I started to think what to knit next using left overs. 

Loin 8 silmukkaa neljälle sukkapuikolle. Neuloin kerroksen. Lisäsin seuraavalla kerroksella jokaisen puikon kahden silmukan väliin yhden silmukan (nostin edelliseltä kerrokselta). Neuloin kerroksen. Neljännellä kerroksella lisäsin jokaisen puikon keskimmäisen silmukan molemmin puolin yhden silmukan (yht. 5 s/puikko). Neuloin kerroksen. Seuraavalla kerroksella taas lisäsin jokaisen puikon keskimmäisen silmukan molemmin puolin silmukat. Jatkoin kunnes silmukoita oli kaikkiaan yhteensä 124. Huomasin, että pipo on aivan liian suuri, mutta neuloin 12 kerrosta. Aloin kaventamaan pipoa hiljalleen ( yksi silmukka/puikko/joka toinen tai kolmas kerros.) Joustinneuletta aloittaessa silmukoita oli 100. 

Neuloin joustinta 3 oikein 2 nurin 7 kerrosta. Kahdennaksella joustinneulekerroksella neuloin ensimmäiset 20 silmukkaa *3 o 2 n* sitten neuloin yhden oikein seuraavat kaksi silmukkaa oikein yhteen, seuraavat kaksi silmukkaa nurin yhteen ja seuraavat kaksi oikein yhteen , neuloin oikein yhden ja kaksi seuraavaa silmukkaa nurin. Toistin seuraavat 40 silmukkaa * 3 o 2 n*, jonka jälkeen neuloin yhden oikein, kaksi oikein yhteen, kaksi nurin yhteen ja kaksi oikein yhteen, neuloin yhden oikean ja kaksi nurjaa silmukkaa. Toistin loput kerroksen silmukat * 3 o 2 n*. Jatkoin joustinneuletta vielä 13 kerrosta. Kavennetuissa kohdissa neuloin siis 2 o 1 n 2 o. 

CO 8 sts on 4 dpns (2/needle). Knit a round. 2 round: knit 1, increase 1, knit 1. Repeat on every needle. 3 round: knit. 4 round: knit 1, increase one, knit 1 increase 1, knit one (totally 5 stitches/needle) 5 round: knit. 6 round: increase 2 stitches on both side of the center stitch. 7 round: knit. Repeat round 6 and 7 until 124 stitches. Knit 12 rounds. Start to decrease 4 stitches/every second or third round until 100 stitches. 

Ribbing: Knit 3 purl 2. Repeat 8 rounds. *K3 P 2* four times (=20 stitches). Knit one, knit two together, purl two together, knit two together, knit one, purl two. *K3 P2* eight times (=40 stitches), knit one,  knit two together, purl two together, knit two together, knit one, purl two. Repeat the K3 P2 to the end of the round. Round 10: K3 P2, except those decreased stitches (K2 P1 K2). Make 13 rounds and bind off.